Kivenhakkaaja Frans Verner Sarkki perusti kiviveistämön Hämeenlinnaan vuonna 1923. Sarkki valmisti hautakiviä joko oman mallistonsa mukaan tai asiakkaan piirustuksista. Sarkin kiviveistämö sijaitsi osoitteessa Turuntie 20.
Hämeenlinnan verkatehtaan valmistamien puku- ja kappakankaiden, sheviottien ja diagonaalien ym. kankaiden hintaluettelo tuli voimaan tammikuun 17. päivänä 1938. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Verkatehtaan hintaluettelo myös…
Hämeenlinnalainen osakeyhtiö Kotelo perustettiin vuonna 1921. Liikkeen toimitusjohtaja Toivo Kuusela siirtyi osakeyhtiöön Arvi A. Kariston kirjekuoritehtaan johtajan paikalta. Kotelo oy valmisti 1920–1940-luvuilla erilaisia pahvikoteloita mm.…
Puunjalostusliike Aron & Railon valikoimissa oli vuonna 1931 mm. yli kaksikymmentä erilaista vaateripustinmallia, saapasrenkejä, leikkuulautoja ja pyykkipoikia.
Tunnettu viipurilainen makeistehdas Pohjola-Koitto siirsi toimintansa Hämeenlinnaan talvisodan alettua. Vuoden 1942 hinnastossa esitellään tehtaan makeisvalikoima karamelleista suklaarasioihin. Hinnat ovat Kansanhuoltoministeriön määräämiä.
Vuonna 1889 perustetun K. G. Wileniuksen makkaratehtaan tuoteluettelossa on monenlaisia makkaroita ja lihatuotteita, jotka tehdas valmisti noudattaen lihan käsittelyssä "mitä ankarinta puhtautta". Wilenius kuoli vuonna 1912, jonka jälkeen hänen…
Hilma Hemmilän kirjoittama muistelma Hemmilän kasvattitytär Lotan edesottamuksista Krimin sodan aikana. Alkuperäinen teksti on vuodelta 1929, puhtaaksi kirjoittanut Paula Hemmilä 1972.
Taustalla näkyy Pukkilan vanha ruumishuone. Kuvasta on tunnistettu vaatturi Heikki Lampinen (vas.) ja Avilla Lampinen. Kuva on otettu n. 1940- ja 1950-lukujen taitteessa.
Hilma Alistuvan reseptivihko sisältää pääasiassa herkullisten leivonnaisten ohjeita, joita tehtiin Tappurin talossa 1900-luvulla. Hilma Alistuvasta tuli Tappurin tilan emäntä, kun hän avioitui Juho Salmelan kanssa vuonna 1902.
Hiivatehdas Osakeyhtiö Kronan perustettiin 1910 Mustasaareen. Tuotanto käsittää paitsi päätuotetta hiivaa myöskin väkiviinaa sekä raa'assa että denaturoidussa muodossa.
E. A. Piispanen
Tuom. Laurell
Alarik Nysten
K. M. Brondin
Pielaveden ja Keiteleen kuntien kisa. Jouko Kaihenoja lähettää Olavi Paanasen ankkuriosuudelle Keiteleen voittoisassa viestissä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.3.1971.
TUL:n Savon piirin hiihtomestaruuskisoissa Keiteleen Kunnon Erkki Jurvasesta tuli kilpailujen kaksoismestari, sillä hän voitti yleisen 15km ja 30 km matkan. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.1.1978.
Hannu Hytönen edusti paikallisia autoilijoita Kuopion läänin taksi- ja kuorma-autoilijoiden hiihtomestaruuskisoissa Keiteleellä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.3.1978.
Keiteleen Sulkavanjärveltä Kumpuselän Petäjäkylästä hiihtäjäveljekset Aimo, Viljo ja Tapio Kaalimaa sekä poikien komea palkintokaappi. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 17.4.1975.
Valokuvassa Alli Heikkilä (Virtanen) poseeraa kuvaajalle hangella istuen. Hän on riisunut hanskansa ja koskettelee lumikiteitä. Vieressä ovat ajan mukaiset puusukset siteineen ja suksisauvat. Allin hiihtovaatteissa on erikoisia turkisyksityiskohtia.…
Hevosvetoinen kuusenhavu- ja polttopuukuorma (lamuska) (2_7 Honkajoki). Kuvan kaksi henkilöä tuntemattomia. Takana talo. Kuusenhavuja käytettiin jatkosodan aikana karjan kuivikkeina olkien sijasta. Olkia käytettiin tuolloin eläinten ruokana. Olkia…
Ahvenjärven savotalla oli kymmenen hevosta ja kolmekymmentä miestä. Maasto oli korkeaa ja vaarallista sekä hevosille että miehille. Leimikot tehtiin harvoiksi. Kaadettavat puut olivat jykevää tukkitavaraa ja vanhimmatkin, kaadetuksi määrätyt puut…
Hevoskärryn kyydissä ovat Hemmi Virtanen (vas.) ja kenties Eija-Liisa Virtanen. Hemmi Virtasella oli ravihevosia, joten kuvan ratsu saattaa olla ravihevonen.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
