Keiteleen taidetoimikunnan järjestämässä taidenäyttelyssä kunnanvaltuuston istuntosalissa Veikko Saastamoinen ja hänen tuorein työnsä Virran varrelta (vas.) sekä Stressi ja Oksasen pariskunta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.10.1976.
Ensimmäisessä kuvassa Pentti (vas.) ja Keijo Lehtinen on kuvattu Lehtisen pihalla n. 1923-24.
Toisessa kuvassa Pentti (vas.) ja Keijo ovat isovanhempiensa Villehard ja Matilda Lehtilän luona Torpissa. Kuvattu kenties 1920- luvun…
Veljestupa on vaihtanut omistajaa. Paikallinen sotainvalidiosasto luopui kahvilan pidosta ja myi sen pitkään kahvilan vastaavana hoitajana ja emäntänä toimineelle Ritva Laukkaselle. Avajaispäivänä vieraita kävi pitkin päivää. Tässä ovat vuorossa…
Ortodoksinen Pyhän Aleksanteri Nevskin sotilaskirkko valmistui vuonna 1900 Pikkutorille kaupungin keskustan länsireunalle. Kirkkoa varten tilattiin kymmenen kelloa Pietarista. Kellot valettiin enimmäkseen kuparista, jota saatiin armeijan käytöstä…
Niin sanotun paremman väen retki Somerniemelle puuseppä Salomaan moottoriveneellä. Lähtö tapahtui Someron Maanviljelijäin kauppa Oy:n rannasta. Taustalla Lammin silta. Rakennukset vasemmalta: Maanvilj. kauppa Oy:n varastorakennus, Someron…
Entisaikaan kotieläimistä ja porosta hyödynnettiin kaikki joko ruoaksi tai vaatteiksi. Eläinten verestä tehtiin veripalttua, -makkaraa ja -leipää. Poron vatsassa olevaa "kuninkaan lakkia" käytettiin verimakkaran teossa. Veren joukkoon pantiin…
Teos on taiteilijakirja. Verket är en konstnärsbok. Kirjan lehdillä mustia kuvioita, jotka osittain peittävät Verner von Heidenstamin runotekstit. Svarta mönster täcker delvis Verner von Heidenstams dikter.
22.6.1792 päivätty Verser til de, vid Åbo academie on Frans Mikael Franzénin laatima, 26 oppineelle herralle omistettu maisteripromootioruno. Vasta 20-vuotias Franzén (1772-1847) oli runon kirjoittamisen aikaan juuri nimitetty kaunopuheisuuden…
Vesihuoltotyöt alkavat todennäköisesti vuoden -67 aikana. Vasemmalla Aarne Saastamoinen, rakennusmestari Arvo Konttinen, insinööri Kauko Pakarinen ja Aarne Majuri. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.10.1967.
Viides vesihuoltourakka syntyy Keiteleelle. Allekirjoittajina insinööri Rauno Mäkipää (oik.), kunnanjohtaja Osmo Kärkkäinen ja insinööri Pekka Turtiainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.1.1973.
Vasemmalla Vilho Ihalainen ja oikealla Asko Tikkanen. 530 metriä uutta vesijohtolinjaa valmistui kirkonkylässä. Johdot on laitettu Rähneenmäen ja kirkonkylän välille. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.4.1971.
Vesimyllyt rakennettiin ojan päälle. Myllyn rakenne oli tarkkaan mietitty. Se oli yksinkertainen mutta tehokas. Myllykivet olivat yleensä graniittia ja ne haettiin joko Kultalasta tai Inarijärveltä.
Vanhat vesimyllyt olivat aikanaan kiinnostavia kohteita. Niissä jauhettiin viljaa ja poikaset retkeilivät myöhemmin myllyjen läheisyydessä lintujahdissa. Myllyt toimivat osuuskuntaperiaatteella ja lansmestarina l. puheenjohtajana toimi…
Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle. Kuvassa tuvan kattolaipio ja uuni ovat alkuperäisessä vuoden 1928 asussaan.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
