Julkaisu sisältää Nurmeksen maalaiskunnan kunnanvaltuuston hyväksymän ja Kuopion lääninhallituksen vahvistaman palojärjestyksen sekä vuonna 1933 säädetyn palolain ja palosäännön.
Männyn juurista valmistettiin juuriköyttä nuotan vetoköydeksi. Juuriköysi oli pehmeää ja kevyttä verrattuna Norjasta tuotuun karkeaan hamppuköyteen. Nuottaus oli jokapäiväistä puuhaa Inga Vallen kotona Sikovuonossa. Nuottaukseen osallistui koko…
Sotien jälkeen polkupyörä oli yleisin kulkuneuvo. Kuvassa nuorten miesten ”kokoontumisajot” Isolla-Aholla. Kuva Viljami Jääskeläinen. Vuosiluku ei tiedossa.
Nuorisoseuraviesti kulki kylästä toiseen. Kuvassa Kanteleen Nuorisoseuran edustajat Kirsti Ojala (Paukkula), Pirkko Otama (Takala), Erkki Rousi, seuraava henkilö tunnistamatta, Toivo Jukuri ja Mauno Heikkilä lähdössä Juornaankylään. Kuva on otettu…
Nuorisoseurantalo Toimela Pukkilan Kirkonkylässä.
Pertti Mäkelä kuvasi Toimelan Pukkilan Kirkonkylässä vähän ennen kuin talo purettiin. Värikuvat ovat lokakuulta 1974. Mustavalkoiset valokuvat on otettu muutama vuosikymmen aiemmin. Kuvissa…
Pukkilan Mieskuoron arkistomateriaalin välistä löytyneet Pukkilan Nuorisoseuran Torvisoittokunnan säännöt. Pukkilaan oli jo vuonna 1891 perustettu torvisoittokunta, jonka toiminta kuitenkin loppui 1800-luvun lopulla. Vuonna 1905 Pukkilan…
Pukkilan nuorisoseuran esittämä Pastori Jussilainen -näytelmä 1960-luvulta.
Ensimmäisessä kuvassa Pertti Hyrylä (vas.), Anneli Sainio, Niemi (etunimi ei tiedossa) ja Taisto Korström.
Toisessa kuvassa ensimmäisessä rivissä Riitta Mäkelä (vas),…
1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…
1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…
Kuvasta tunnistettu takaa vasemmalta toisena Yrjö Hyrylä Naarkoskelta, toiselta riviltä ylhäältä vasemmalla toisena Alli Heikkilä (Virtanen) ja alarivistä vasemmalta toisena Ida Selvenius (Oksa). Kuva on otettu vuonna 1926. Vaatetus ja hiusmallit…
Keiteleen nousevaa urheilijapolvea: takana vasemmalla Toivo Saastamoinen ja Jukka Samppala, edessä vasemmalla Arto Tikkanen, Ari Tikkanen, Heikki Hokkanen ja Timo Raatikainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.7.1972.
Nuori Suomi, osat 1-3, sisältää kolme novellia: 1. Aarne: Kahdeksan tunnin kokemukset; 2. Aleksis Raunio: Mammonan orjuus; 3. Aarne: Sokea. Aarne on nimimerkki, jonka oikea nimi oli Alexandra Gripenberg. Hän oli 1857 Kurkijoella syntynyt ja 1913…
Digitoitu dokumentti sisältää novellin Nuori Narkaus ja sota sekä osan romaanin Korpisotaa käsikirjoituksesta. Teksti on kirjoitettu lyijy- ja kosmoskynällä kansiltaan violetinväriseen, 16 cm leveään kouluvihkoon. Vihkon kannessa valkoisella lapulla…
Päivälehden joulualbumista vuodelta 1893 löytyy mm. Juha Reijosen kirjoitus. Juho Reijonen syntyi Nurmeksessa vuonna 1855. Hän oli nuorsuomalainen pappi ja ensimmäisiä suomenkielisiä kirjailijoita. Reijonen vihittiin papiksi vuonna 1881. Sen jonka…
Nuorison taidetapahtumapäivä. Lauluyhtye 7-12-vuotiaat: Takana vasemmalta Heikki Jalkanen, Timo Nykänen ja Jaana Kokkonen. He lauloivat Peppi Pitkätossun. Edessä säesti pianolla Jyrki Aarnos. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.2.1978.
Laulun levytys julkaistu alunperin 1954 äänilevyllä: Das deutche Lied / Hans Leo Hassler& Leonhard Lechner. - Alkuperäisen levyjulkaisun tuotetunnus: 14010 APM
Nummentien liikekiinteistössä toimivat Nousiaisten kebab pizzeria, Nousten pyörä sekä Nousiaisten kunnan tekninen osasto. Mynämäen-Nousiaisten Osuuspankki seuraavassa rakennuksessa oikealla.
Nummen sivukirjasto on perustettu 1910. Se kuului silloin Kaarinan kuntaan, mutta kuntaliitoksen myötä 1939 alue liitettiin Turkuun. Kirjasto sijaitsi yksityisen omistamassa puutalossa Chorellinkadulla. Kirjastolla oli käytössä alakerrassa n.150…
Ennen vuotta 1926, jolloin osuusmeijeri rakennettiin.
Hirvijoen Nummen kohdalla ylittävä 1900-luvun alkuvuosina valmistunut kivisilta.
Joen pehmeät savipenkat vaikeuttivat tuntuvasti sillan rakentamista, mutta urakoitsijana toiminut Palon Longin silloinen isäntä hoiti pohjustuksen huolellisesti ja…
Hirvijoen Nummen kohdalla ylittävä 1900-luvun alkuvuosina valmistunut kivisilta.
Joen pehmeät savipenkat vaikeuttivat tuntuvasti sillan rakentamista, mutta urakoitsijana toiminut Palon Longin silloinen isäntä hoiti pohjustuksen huolellisesti ja…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
