Aineistot (yhteensä 10735)

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen eloaitta 1800-luvun lopulta.

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Yksinäisaitta ajoittuu 1800-luvun lopulle.

Rytkölänmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Päärakennus ajoittuu noin 1870-luvulle.

Riskaa. Keitele, Vuonamo. Yksikerroksinen vaateaitta ajoittuu 1800-luvulle.

Riskaa. Keitele, Vuonamo. Päärakennuksen nuorempi osa on 1920-luvulta.

Repola. Keitele, Vuonamo. Asuinrakennus ajoittuu 1900-luvun alkuun. Ns. kamaripääty lisätty 1925.

Repola. Keitele, Vuonamo. Savunauna, joka ajoittuu 1910-luvulle.

Rasila. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen aittarakennus ns. vilja-aitta.

Avainsanat: , ,

Pohjoismäki. Keitele, Hamula. Eloaitta rakennettu ensimmäisen kerran 1843 seinässä olevan vuosiluvun mukaan.

Pohjoismäki. Keitele, Hamula. Päärakennus ajoittuu 1910-luvulle.

Pikko. Keitele, Hamula. Mäkitupalaisasuinpaikka, jonka rakennusryhmään kuuluvat päärakennus, luonnonkivistä muurattu navetta vuodelta 1951, aittarakennus ja verkkomökki.

Peltoaho. Keitele, Vuonamo. Vanha päärakennus valmistui 1800-luvulla, tarkkaa ikää ei tiedetä.

Pellonpää. Keitele, Hamula. Tilalla sijaitseva luhtiaitta on rakennettu 1834. Aitta on merkitty Pohjois-Savon maakuntaliiton, Pohjois-Savon seutukaavaliiton sekä Kuopion museon tekemään kulttuurihistorialliseti arvokkaiden rakennusten luetteloon.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Vuonna 1900 rakennettu luonnonkivinavetta.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Pihapiirissä sijaitseva luhtiaitta.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Tila on kantatila, joka on ollut Saastamoisen suvun hallussa vuodesta 1735. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Pasala. Keitele, Tossavanlahti. Pihapiiriin kuuluu vuonna 1867 rakennettu yksinäisaitta, jota on käytetty vilja-aittana.

Pasala. Keitele, Tossavanlahti. Tila on ns. kantatila. Päärakennus on rakennettu 1903. Tila on ollut Svante Saastamoinen suvun hallussa 1800-luvulta.

Pasala. Keitele, Hamula. Hamulan kylän vanhimpia tiloja. Tilan nimenä Finni 1700, 1705. Ison vihan jälkeen talon nimeksi vakiintui Pasala. 1880-luvulta talo tuli tunnetuksi majatalona. Päärakennus on toiminut Hamulan kylän keskeisenä rakennuksena.…

Ojala. Keitele, Koutajärvi. Suurin osa pihapiirin rakennuksista ajoittuu 1800-1900-lukujen taitteeseen. Kuvassa sepän paja.

Nestorila. Keitele, Koutajärvi. Nestorila ns. Jussilan tila on lohkottu Tiensuun tilasta. Päärakennuksesta on kirjallisia lähteitä vuodelta 1915. Tuvassa on 1900-luvun alussa muurattu uuni.

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Vilja-aitan ovi.

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Luhtiaitta on vuodelta 1946.

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Vilja-aitta vuodelta 1869.

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Pohjois-Keiteleen vanhimpia tiloja. Päärakennus on rakennettu useassa eri vaiheessa. Vanhimman osan ikää ei tiedetä. Tuvan hirressä on vuosiluku 1874.

Mattila. Keitele, Vuonamo. Kaksikerroksinen luhtiaitta.

Mattila. Keitele, Vuonamo. Päärakennus alkujaan ollut savutupa. Rakennuksen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta entisen savutuvan hirressä on merkintä 1775. Pääosin rakennus ajoittuu viimeistään 1800-luvun loppupuolelle.

Malila. Keitele, Hamula. Malila on Hamulanniementien 1800-1900 lukujen vaihteen rakennuskantaan kuuluva asuintalo.

Lehto. Keitele, Vuonamo. Tila on vanha sukutila ja ns. kantatila. Vesteristen suvulle tilan osti Johan Vesterinen 1875. Päärakennus rakennettu 1925-26 aikana.

Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Vuonna 1946 rakennettu luhtiaitta. Rakennus on tehty kesällä 1946 entisen tallin, heinäladon ja meijerihuoneen paikalle. Aitassa on kuusi aittahuonetta. Alakerrassa oli ennen vaateaitta, ruoka-aitta sekä jauhoaitta.…

Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Lappala ns. Lappanen on kantatila, josta on lohkottu mm. Järventauksen tila. Vanha päärakennus on rakennettu vuonna 1900.

Lampila. Keitele, Hamula. Päärakennusta vastapäätä sijoittuva aittarivi. Vanhat rakennukset ajoittuvat 1800-luvun loppupuolelle.

Lampi. Keitele, Hamula. Navettarakennus, jonka matalampi osa valmistunut 1935.

Laitila. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennuksen varhaisimmat osat ajoittuvat 1860-luvulle.

Kukkola ns. Viio. Keitele, Kukertaja. Alkuperäinen nimi on ollut Kukkoviita. Päärakennus ajoittuu 1900-luvun alkuvuosikymmenille.

Korpiharju. Keitele, Sulkavanjärvi. Asutustila lohkaistu Harjun ja Rinteen tilan maista 1952-53.

Korpiharju. Keitele, Sulkavanjärvi. Navettarakennus on muurattu noin 1953.

Korpela. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu vuoteen 1916. Taloa jatkettu lisäkamarilla vuonna 1922.

Koivula. Keitele, Vuonamo. Vuonna 1928 rakennettu navetta. Rakennusta jatkettu 1950-luvulla.

Koivula. Keitele, Vuonamo. Vilja-aitan jalkarakenne edustaa ns. salvosjalkaa. Tarkoituksena huolehtia tuuletuksesta ja että pystytään eristämääm maaperästä.

Koivula. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennus valmistui 1906.

Kivikko ns. Kiviaho. Keitele, Viinikkala. Tilan vanhimmat rakennukset ajoittuvat ilmeisesti 1800-luvun puolelle.

Kirkkoniemi. Keitele, Hamula. 1920-luvulle ajoittuva rakennusryhmä. Viidestä rakennuksesta on jäljellä kaksi; päärakennus, joskin lyhyempänä kuin vanhempi tupa sekä kaksihuoneinen aittarakennus.

Kallioharju. Keitele, Hamula. Aittarakennukset ajoittuvat 1840-luvulle.

Järventaus. Keitele, Sulkavanjärvi. Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee kaksikerroksinen vilja-aitta. Siirretty nykyiselle paikalle 1946.

Avainsanat: , ,

Järventaus. Keitele, Sulkavanjärvi. Tenhusten suvun hallussa 1880-luvulta. Päärakennuksen arvioidaan rakennetun 1800-1900 lukujen taitteessa. Rakennus on vuorattu ulkoa 1947.

Järvelä. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen ja aittarivin ikä ajoittuu ilmeisesti 1800-luvun loppupuoliskolle.

Itämäki. Keitele, Koutajärvi. Päärakennus valmistunut noin 1917, ja on on Hyödynkylän vanhimpia rakennuksia.

Hännilä. Keitele, Kukertaja. Tila merkitty maarekisteriin ensimmäisen kerran 1787. Päärakennus valmistui 1920.
 
Koneluettavat metatiedot: