Aineistot (yhteensä 10734)

1998
Teos on taiteilijakirja. "Hommage à Ester Heleniuksen lähtökohtana ovat Vainion värivalokuvat kallankukista, joita hän on aiemmin esitellyt näyttelyissään" (Marja-Terttu Kivirinta). - Tekstinä Bo Carpelanin runosarja Vuoden kierto. Teos on painettu…

Avainsanat:

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1996

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1998

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1996

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1995

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1999

Irrallinen karttalehti
Vaasan kaupungin Rautatiekomitean julkaisema
Julkaisuaika ei tiedossa, ehdotus Vaasa - Härmä rautatiestä jatkettuna Alapitkään tehty 1926.

1889
Suomen kirjallisuus kertoo Heikki Väänäsen olleen “täydellinen boheemi, levoton vaeltaja ja liiaksi viinan tuttu”. Elantonsa hän hankki kiertelevänä viuluniekkana ja runonlaulajana, joka saattoi tehdä runon mistä aiheesta tahansa, vaikka ei osannut…

1889
Lystillinen runolaulu kummasta kalakukosta kertoo oululaista tulliherraa petkuttavasta paltamolaisesta talonpojasta. Talonpoika antaa tulliherralle kalakukon, jonka sisään on leivottu ”katti karwoinensa”. Runo ilmestyi myös englanniksi Giuseppe…

1924
"Kiiston" 20-vuotiskertomus
1904-1924
Lukijalle
20-vuotiaalle, K. V.
Urheilu ja työväen luokkataistelu, J. Kemppainen
Historiikkia V. ja U-seura "Kiiston" toiminnasta ajalta 1904-1924
V. ja U-seura Kiiston Naisosaston 20-vuotistoiminnasta, L.…

"Kiiston" 20-vuotiskertomus 1904-1924 Lukijalle 20-vuotiaalle, K. V. Urheilu ja työväen luokkataistelu, J. Kemppainen Historiikkia V. ja U-seura "Kiiston" toiminnasta ajalta 1904-1924 V. ja U-seura Kiiston Naisosaston 20-vuotistoiminnasta, L. K.…

Pohjois-Karjalan Historiallisen Seuran kyselylehtinen vuodelta 1916. Tässä aiheena ovat joulunviettotavat. Tietojenkeruuseen osallistuivat mm. lyseon koululaiset. Oppilailla oli pienet vihkot, joihin kukin kirjoitti vastauksensa.

1905 1909 1920 1928
Viktor (Vihtori) Heinäsen kiviveistämö toimi Hämeenlinnassa vuosina 1897–1937. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Heinäsen kiviveistämön hintaluettelot myös vuosilta 1909 ja 1920 sekä kaksiosainen luettelo vuodelta 1928.

Tekijä on tutkinut kesien 1932-1936 aikana Enon pitäjän, osan Länsi-Ilomantsin ja Tuupovaaran pohjoisnurkkauksen kasvistoa. Yleispiirteiden kuvauksen lisäksi julkaisussa on kasvistollinen lajiluettelo.

Avainsanat: , , ,

1989
Aukusti Uusitalo kertoo aluksi miten keisarivallan aikaisia sotatarvikkeita kuljetettiin kolmea reittiä pitkin Suomeen. Aseet pakattiin pumpulipaaluihin ja ne kuljetettiin hevosella eteenpäin ensin Ivaloon ja sieltä Rovaniemelle. Työvoimaa värväävän…

2009
Nakkilan kotiseutumuseoalueen päärakennuksena toimii 1720-luvulla rakennettu Pakkalan puustelli.

Avainsanat: ,

Juustomeijerimuseossa on nähtävillä Nakkilan Osuusmeijerin juustolassa käytettyä kalustoa. Museo sijaitsee vuonna 1859 rakennetussa viljamakasiinissa. Sisäkuvat ottanut Ritva Raivio vuonna 2003. Ulkokuvan ottanut Niina Uusi-Seppä vuonna 2009.

Avainsanat: , ,

1920-luvun alussa rakennettu työväentalo Koti. Rakennuksen nykyisessä asussaan kuvannut Niina Uusi-Seppä vuonna 2009.

Avainsanat: ,

2009
Juha Leiviskän suunnittelema seurakuntakoti vuodelta 1970.

2009
Uno Sjöström suunnitteli ylimmäisen kuvan rakennuksen autotalliksi vuonna 1922. Rakennuksessa toimii nykyisin kesäkahvila. Keskellä viljamakasiini, joka valmistui vuonna 1923 arkkitehtinään Ole Grinberg. Alimmassa kuvassa karjanhoitokouluna ja…

Nakkilan vanha paloasema Leistilän risteyksen tuntumassa. Jalmari Salovaaran suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1943, ja se toimi paloasemana vuoteen 1998 asti. Värikuvan on ottanut Niina Uusi-Seppä vuonna 2009.

Avainsanat: ,

2009
Nakkilan kirkon suunnitteli arkkitehti Erkki Huttunen ja se valmistui vuonna 1937. Kirkko on Suomen ensimmäisiä funktionalismia edustavia kirkkorakennuksia.

Metsänhoitaja Aimo Manner toimi Pohjois-Karjalan uittoyhdistyksen uittopäällikkönä vuosina 1939-1958, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle.Aimo Mannerin exlibriksen on tehnyt B. E. Uttuslien vuonna 1945.

Avainsanat: ,

1897
Arkkiveisuista suosituimpia olivat onnettoman rakkauden balladit. Kolme uutta huwittawaa rakkauden laulua sisältää haikeita runoja kaipuusta ja eron tuskasta. ”Rakkauden muisto” ja ”Hannan laulu” ovat sulhasen jäähyväislauluja rakastetulleen. ”Poika…

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2005

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2006

1979
Työ on taidehistorian laudaturtutkielma, Helsingin yliopiston taidehistorian laitos. Valokopio.
 
Koneluettavat metatiedot: