Eino Honkela

Hongellin perhe muutti 1907 Himangalta Kalajoen Tyngän kylään sieltä hankitulle Suvannon tilalle, joka vuosikymmenien ajan toimi harjoittelutilana. Eino Honkela joutui jo nuoruusvuosinaan mukaan moniin yhteisöihin. Osuustoiminta-aatteessa hän näki välttämättömän mahdollisuuden maaseudun elämänolojen kehittämiseksi. Hän oli tämän aatteen puolestapuhuja ja toimi sen piirissä koko elämänsä ajan.

Käytyään maamieskoulun Eino Honkela oli Kalajoen säästöpankin kamreerina 1919–22 ja samalla Tyngän Myllyn ja Sahan isännöitsijänä sekä Kalajoen Ylipään osuusmeijerin kirjanpitäjänä. Hän suoritti Valtion maitotalousopiston 1922–24. Hänet mainitaan kurssinsa parhaana. Hän teki kaiken toimissaan parhaalla mahdollisella tavalla ja paneutui tehtäviinsä koko sydämellään. Oppikoulun käymisen puutetta hän korvasi kehittämällä jatkuvasti itseään mm. kirjeopiston kautta. Siten hän hankki tietoja, joita ammatissaan tarvitsi ja joita virkaveljet olivat saaneet jopa korkeakouluopiskelussa. Nuorisolle hän muistutti jatkuvasti opiskelun merkityksestä. Yön tunteina hän opiskeli mm. pikakirjoituksen voidakseen kirjoitella tyttärelleen ja siten innostaa tätä harrastuksessaan. Ammattitaitoa lisääviä tietoja hän hankki myös 1930- ja 1940-luvuilla tekemillään ulkomaan opintomatkoilla.

Eino Honkela toimi Tl. Uudenkirkon (Kalanti) meijerin isännöitsijänä 1924–25. Helmikuun alussa 1925 hänet kutsuttiin toimintaansa aloittavan Keski-Pohjanmaan meijeriliiton toiminnanjohtajaksi, jota tehtävää hän päätoimisesti hoiti eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuoteen 1963.

”Elämäntyössään Eino Honkela on saavuttanut maakunnan jakamattoman suosion ja arvonannon luodessaan toimintamuodot meijeriliitolle ja maakunnan meijeritaloudelle. Hänen tehtävänsä oli alussa uudisraivaajan työtä, sillä suuressa osassa maakuntaa meijeritoiminta oli vasta heräämässä. Nyt on liiton alueella varmapohjainen ja kehittynyt meijeriverkosto, ja ansio tästä on suurelta osalta Eino Honkelan.”

Näin kirjoitettiin lehtiartikkelissa 1956.

Sotatalvena 1939–40 Eino Honkela toimi oman toimensa ohella Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon meijeriliittojen toiminnanjohtajana. Hän hoiti seuraavia luottamustoimia:

Kalajoen verolautakunnan puheenjohtaja vuodesta 1923 vuoteen 1959
Kalajoen osuuskaupan johtokunnan jäsen vuodesta 1925 lähtien n. 44 vuotta
Kokkolan osuuskauppapiirin toimikunnan jäsen vuodesta 1937
Hankkijan Kokkolan konttorin piirineuvoston jäsen vuodesta 1944 alkaen yli 20 vuotta
Meijerien Keskinäisen Vakuutusyhtiön hallintoneuvoston jäsen vuodesta 1952
Eläkekassan hallintoneuvoston jäsen kaksi vaalikautta
Kalajoen kunnan tilintarkastaja vuodesta 1925 n. 40 vuotta
Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy:n tilintarkastaja 1936–69
tilintarkastaja monissa yhdistyksissä.

Hän kirjoitti ahkerasti artikkeleita alansa ammattilehtiin. Eläkevuosinaan aina sairastumiseensa saakka hän hoiti uutterasti metsäpalstojaan ja voitti jopa palkintoja paikallisissa metsänhoitokilpailuissa. Eino Honkelaa luonnehdittaessa on aina korostettu hänen tasapuolisuuttaan ja harkitsevaa, lämminsydämistä luonteenlaatuaan.

Eino Honkela sai talousneuvoksen arvonimen 1961. Hänelle on myönnetty seuraavat kunniamerkit: Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi, Maatalousseurojen Keskusliiton kullattu muistoraha, Pellervo-Seuran myöntämä Osuustoiminnan I lk:n ansiomerkki, SOK-merkki.


Vanhemmat
maanviljelijä Anders Hongell ja Iida Sofia Erkkilä

Puoliso
Kalajoella 18.2.1922 meijerikkö Maria Matilda Hankonen, syntynyt 10.7.1896 Pulkkila, kuollut 25.7.1973 Kalajoki, vanhemmat talollinen Juho Aappo Hankonen ja Saara Maria Aho

Sukunimi
Honkela

Etunimet
Eino Aleksanteri

Ammatti
toiminnanjohtaja, talousneuvos

Syntymäaika ja -paikka
17.9.1896 Himanka

Kuolinaika ja -paikka
26.5.1974 Kalajoki

Kirjoittaja
Norri Hilpi

Tekstin lähde
Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995