Taavi Hamari

Taavi Hamari eli lapsuutensa ja varhaisimmat nuoruusvuotensa Mylly-Hamarissa perehtyen kotitilallaan maanviljelyyn. Vuonna 1920 hän osti Ylivieskan Kankaankylästä Siirtolan tilan, jota hän ryhtyi edistyksellisesti hoitamaan. Maanviljelyn ohella hän osallistui jo nuorena miehenä lukuisten kunnalliselämän ja seurakunnan luottamustehtävien hoitoon.

Ylivieskan kunnanvaltuustoon Hamari valittiin ensimmäisen kerran 1929 hänen oltuaan sitä ennen kolme vuotta sen varajäsenenä. Valtuuston puheenjohtajana hän oli 1946–47. Lisäksi hän kuului moniin kunnan lautakuntiin ja toimikuntiin, joista mainittakoon taksoituslautakunta (pj.), työvelvollisuuslautakunta (pj.), työvoimalautakunta, kunnansairaalan johtokunta, asemakaava-alueen rakennustoimikunta (pj.), huoneenvuokralautakunta (pj.), valtion verotuslautakunta ja tutkijalautakunta (pj.).

Kunnalliselämässä Hamari joutui paneutumaan perusteellisesti ennen kaikkea rakentamiseen toimiessaan rakennuslautakunnan jäsenenä, va. rakennustarkastajana sekä työnjohtajana kunnan rakennustyömailla. Huomattavin rakennushanke hänen kaudellaan oli kunnansairaalan uuden osan rakentaminen, joka jatkui vielä hänen kuolemansa jälkeenkin.

Taavi Hamari koki Ylivieskan keskustan kehityksen kannalta hyvin tärkeänä kauppalahankkeen, joka oli tullut ensimmäisen kerran esille jo 1920-luvulla. Kauppala-asiaa käsiteltiin uudelleen 15.9.1946 pidetyssä yleisessä kokouksessa, jossa Hamarin johtama toimikunta valittiin ajamaan kyseistä hanketta. Kunnanvaltuusto suhtautui kuitenkin asiaan kielteisesti, joten kauppalakysymys oli esillä seuraavan kerran vasta 1960.

”Pulakapinan jälkeen 1932 Ylivieskassa perustettiin lähinnä Kalajokilaakson alueelle keskittynyt kansanpuolue, jonka jäseneksi myös Taavi Hamari liittyi. Vuoden 1933 puoluekokouksessa hänet valittiin puoluevaltuuskuntaan, jossa hän toimi vuoteen 1936, puolueen lakkaamiseen saakka. Lisäksi hän oli puolueen äänenkannattajan Kansan Sanan Kirjapaino Oy:n johtokunnan jäsen.

Taavi Hamari kuului Ylivieskan Säästöpankin hallitukseen viiden vuoden ajan sekä Ylivieskan Palovakuutusyhdistyksen johtokuntaan, jonka puheenjohtajana hän toimi muutamia vuosia. Nuorena hän harrasti aktiivisesti erityisesti hiihtoa, ja myöhemmin hän kuului Ylivieskan Kuulan johtokuntaan.

Taavi Hamari koki seurakuntatyön läheisenä. Hän kuului Ylivieskan seurakunnan kirkkovaltuustoon 1927–44. Virkatalolautakunnan jäsenenä 1940–43 hän perehtyi seurakunnan talousasioihin, joista tärkeimpiä olivat metsänhoito sekä kiinteistöjen rakentaminen ja kunnossapito. Virkatalolautakunnan tehtävien siirryttyä kirkkohallintokunnalle Hamari toimi sen jäsenenä vuodesta 1945 kuolemaansa asti. Seurakunnan luottamustehtävien hoitamisesta muodostui hänelle tuolle ajalle tyypillisesti lähes täysipäiväinen työ, koska seurakunnan vakinaiset viranhaltijat toimivat pääasiassa hengellisissä tehtävissä. Oman seurakunnan luottamustoimien lisäksi Taavi Hamari kuului maallikkojäsenenä laajennettuun piispainkokoukseen.


Vanhemmat
maanviljelijä-mylläri David Hamari, alkuaan Savela, ja Maria Eskola

Puoliso
Ylivieskassa 20.3.1918 Hilma Polso, syntynyt 31.12.1896 Ylivieska, kuollut 28.10.1945 Ylivieska, vanhemmat työmies Matti Polso ja Matilda Ruostinen

Ammatti
maanviljelijä, luottamushenkilö

Syntymäaika ja -paikka
10.11.1894 Ylivieska

Kuolinaika ja -paikka
18.10.1949 Ylivieska

Kirjoittaja
Mauri Haikola

Tekstin lähde
Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995