Jaakko Hirvelä

Jaakko Hirvelä kuului niihin valistuneisiin talonpoikiin, joihin luotettiin yhteisten asioiden hoitajana. Hirvelä hoiti kunnankirjurin luottamustehtävää 1867–87. Kunnankirjuri oli kunnallishallinnon varhaisvuosina hyvin tarpeellinen, sillä kirjoitustaito oli harvinainen ennen kansakoulun yleistymistä. Kirjurin tehtäviin kuului Ylivieskassa myös veronkanto. Hirvelä sai tästä työstä palkkaa 10 tynnyriä viljaa. Kirjuri oli tuolloin parhaiten palkattu kunnan virkamies. Ajanjaksoksi 1867–94 Ylivieskan kuntaan perustettiin oma ”panttifoudin” virka eli kunnanverotuksen rästien ulosmittaaja. Jaakko Hirvelä hoiti tätä työtä mainitun ajanjakson loppuvuodet viran lakkauttamiseen saakka. Seurakunnan asioissa Hirvelä oli myös mukana. Ylivieskan kirja kertoo, että Keisarilliselta senaatilta saatu 15 000 markan kirkonkorjauslaina luovutettiin kirkkoherra Bäckmanille ja lautamies Jaakko Hirvelälle käytettäväksi kirkkoa varten.

Vuoden 1894 säätyvaltiopäivillä Hirvelä edusti talonpoikaissäätyä Salon tuomiokunnan edustajana. Säädyssä näyttää häntä kohtaan olleen luottamusta, mikä ilmenee siitä, että hänet ensikertalaisena valittiin valitsijamieheksi sekä laki- ja talousvaliokunnan jäseneksi. Yhdessä säätyveljiensä kanssa hän allekirjoitti sopimuksen, jossa pyydettiin hallitsijaa huolehtimaan perustuslakeja yhteen koottaessa siitä, ettei hävitettäisi Suomen itsenäistä asemaa. Samoin hän useiden säädyn jäsenten kanssa allekirjoitti esityksen maalaiskestikievarien oluenmyyntioikeuksien lakkauttamisesta. Pietari Päivärinnan tapaan hän pyrki vaikuttamaan rautatien rakentamiseen: hän esitti radan rakentamista Savosta Oulun radalle. Risteysasemaksi Hirvelä ehdotti Ylivieskaa.

Ylivieskan kirkonkirjojen mukaan Hirvelä hoiti poliisin virkaa vuodesta 1897 noin kuusi vuotta.


Vanhemmat
talonisäntä Emanuel Hirvelä (Kangasniemi, Knuutila-Kangasniemi, Kolehmainen) ja hänen 1. vaimonsa Maija Liisa Prut

Puoliso
1. Ylivieskassa 14.10.1864 Jemina Tuomikoski, syntynyt 1.3.1847 Ylivieska, kuollut 24.3.1901 Ylivieska, vanhemmat talollinen Emanuel Tuomikoski ja Anna Kaisa Fredrikintytär o.s. Tuomikoski
2. Ylivieskassa 5.9.1902 Kaisa Reeta Kivioja (aikaisemmin Ollila), syntynyt 1.4.1851 Ylivieska, kuollut 11.1.1928 Ylivieska, vanhemmat talollinen Matti Andersinpoika Ollila ja Greta Lisa Andersintytär

Ammatti
talollinen, valtiopäivämies, poliisi

Syntymäaika ja -paikka
11.6.1838 Ylivieska

Kuolinaika ja -paikka
21.2.1918 Ylivieska

Kirjoittaja
Tapio Hanhineva

Tekstin lähde
Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995