Sulo Hakulinen

Kansakoulun jälkeen Sulo Hakulinen kävi keskikoulun Kannuksessa 1928. Hän suoritti kunnankirjuri- ja kirjanpitokurssin Turussa 1930 ja kävi Maalaiskuntien Liiton kunnalliskurssin 1938.

Hakulisen elämäntyö kunnallishallinnon palveluksessa alkoi taksoitussihteerinä Kannuksessa 1931. Sieltä hän siirtyi kunnansihteeriksi ja kamreeriksi Pihtiputaalle, missä hän toimi vuodesta 1931 vuoteen 1951. Haapajärven kunnanjohtajana hän oli 1952–1966 ja kauppalanjohtajana 1966–1967, jonka jälkeen hän toimi kauppalankamreerina kesäkuun loppuun 1973.

Sulo Hakulinen tunnettiin tutkijana. Hänen tutkimuksistaan julkaistiin muun muassa Verotilastoja 1936 sekä Kokkolanseudun aluesuunnitteluyhdistyksen ja Kalajokilaakson talousalueen liiton toimeksiannosta Teollisuustutkimuksia Kala-, Lesti- ja Perhojokilaaksojen talousalueilta 1960. Vuonna 1965 valmistui Haapajärven kauppalatutkimus, jonka perusteella syntyi kauppalapäätös ja kuntamuodon muutos 1967.

Suolahti–Haapajärvi-ratatoimikunnan sihteerinä Hakulinen toimi 1952–1963. Keski-Suomen rautateitä koskevia tutkimuksia Hakulinen teki useita. Asevarikko 8:n siirtymiseen Kokkolasta Haapajärvelle Hakulinen vaikutti vuonna 1960 ratkaisevasti hankkimalla Vuortenvuoren tilan valtiolle luovutettavaksi. Varikon rakentaminen alkoi työllisyysvaroilla jo seuraavana vuonna. Vaikka tilan ostoa silloin arvosteltiin, melko pian huomattiin Hakulisen kaukonäköisyys myös tässä asiassa. Työnsä ohella Hakulinen toimi eri sanomalehtien avustajana ja kirjeenvaihtajana. Häntä käytettiin myös asiantuntijana radio-ohjelmissa sekä kokousesitelmöitsijänä.

Paikallisten luottamustoimien lisäksi Sulo Hakulinen oli

Keski-Suomen maakuntaliiton hallituksen jäsen 1949–1952
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton talousjaoston jäsen 1952–1963
Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton hallituksen toinen varapuheenjohtaja 1957–1966
Keski-Pohjanmaan kulttuurirahaston hoitokunnan jäsen 1963–1966
Kalajokilaakson talousalueen liiton hallituksen puheenjohtaja 1954–1967
Keski-Pohjanmaan kauppakamarin hallituksen jäsen 1958–1966
Nivalan ammattikoulun perustamiseen johtaneen Makolan ammattikurssitoimikunnan puheenjohtaja 1956–1962 ja hallituksen varapuheenjohtaja 1962–1964
Nivalan ammattikoulun liittohallituksen varapuheenjohtaja 1962–1964.

SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirin hiihtojaoston jäsen hän oli 1959–1960 ja yleisurheilujaoston jäsen 1964–1965. Sulo Hakulinen sai SVUL:n kultaisen plaketin 1965, SVUL:n 60-vuotisplaketin 1967 ja Suomen urheilun hopeisen ansioristin 1971. Maalaiskuntien liiton kultaisen ansiomerkin hän sai 1961.

Hakulisen harrastuksiin kuului rotary-toiminta.


Vanhemmat
itsellinen Eemil Hakulinen ja Maria Elina Korpi

Puoliso
1. 17.12.1933 Tyyne Maria Schwartz, syntynyt 27.11.1908 Viitasaari, kuollut 11.10.1952 Haapajärvi, vanhemmat Nestori Schwartz ja Vilhelmiina (Miina) Partsinaho
2. Helsingissä 26.7.1953 Helvi Lea Marjatta Pulkkinen, syntynyt 28.8.1913 Rantasalmi, kuollut 25.7.1992 Oulu, vanhemmat Antti Jalmari Pulkkinen ja Helmi Niskanen

Sukunimi
Hakulinen

Etunimet
Sulo Eemil

Ammatti
kunnanjohtaja, kauppalankamreeri

Syntymäaika ja -paikka
4.2.1911 Sievi

Kuolinaika ja -paikka
6.9.1993 Oulu

Kirjoittaja
Pasi Jaakonaho

Tekstin lähde
Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995