Hämeenlinnan entisen alakouluseminaarin, nykyisen opettajankoulutuslaitoksen ja vanhan hautausmaan väliin jääviä kortteleita Kaurialassa kutsutaan Alasen kaupunginosaksi. Alasen alue on yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue, joka on saanut nimensä…
Sairion vuokratontin nro 27 rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. B. Koskinen, joka piirsi suuren osan Hämeenlinnan vuokratonttialueiden rakennuksista 1910- ja 1920-luvuilla. Tontille 27 piirretty rakennus on pohjakaavaltaan ns.…
Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa…
Lukiokadun (Gymnasiigatan) ja Rantakadun (Qvaigatan) eli nykyisen Arvi Kariston kadun kulmatontti vaihtoi aluksi omistajaa tiheään tahtiin. Tontin ensimmäinen omistaja oli kaupunginlääkäri Josef Gabriel Hårdh, joka kuoli vuonna 1876, minkä jälkeen…
Asumisen ahtaus ja asuntojen huono kunto oli yleistä varsinkin alemmissa sosiaaliryhmissä vielä 1900-luvun alkupuolella niin Hämeenlinnassa kuin muissakin kaupungeissa. Pienimmissä, vain yhden huoneen käsittävissä asunnoissa asui keskimäärin 2,8…
Digitoitu dokumentti sisältää kaksi samanlaista sinipunakantista kouluvihkoa, joissa on neljä novellia kokoelmasta Atomintutkija sekä osa romaanin Jauhot käsikirjoituksesta. Teksti on kirjoitettu kosmoskynällä. Vihko on osin kastunut ja kosmoskynän…
Teos on taiteilijakirja. Lettrismiä, "kuvarunoutta". Sanat mustin kirjaimin, sivuilla myös punaisia pieniä kuvioita. Taiteilijan itse käsin latoma ja painama. Painos 30 kpl.
Kirje on osoitettu Augusta Johnsonin vanhemmille. Augusta Johnson oli Minna Canthin sisko. Kirje on kirjoitettu Jyväskylässä Augustan vieraillessa sisarensa kodissa.
Kirje on osoitettu Augusta Johnsonin vanhemmille. Augusta Johnson oli Minna Canthin sisko. Kirje on kirjoitettu Jyväskylässä Augustan vieraillessa sisarensa kodissa.Viimeisellä sivulla näkyy alku Augustan ruotsinkielisestä kirjeestä veljelleen…
Kirjeessä ei ole päiväystä, mutta se on kirjoitettu heti Augusta Johnsonin isän, Gustaf Vilhelm Johnsonin, kuoleman jälkeen. G.V. Johnson kuoli lokakuun alussa vuonna 1877. Augusta ja Gusti olivat Minna Canthin sisaruksia.Viimeisellä sivulla näkyy…
Kirje on osoitettu Augusta Johnsonin Gusti-veljelle. Augusta Johnson oli Minna Canthin sisko. Kirje on kirjoitettu Jyväskylässä Augustan vieraillessa sisarensa kodissa.Ensimmäisellä sivulla näkyy loppu Augustan kirjeestä vanhemmilleen 9.9.1873…
Kirjoitettu Helsingissä, jonne Augusta muutti naimisiin menonsa jälkeen elokuussa 1877. Augusta kuoli saman vuoden joulukuussa. Kirjeessä ei ole päiväystä, mutta se on sisällön perusteella kirjoitettu syksyllä 1877. Augusta Johnson oli Minna Canthin…
Kirjoitettu Helsingissä, jonne Augusta muutti naimisiin menonsa jälkeen elokuussa 1877. Augusta kuoli saman vuoden joulukuussa. Kirjeessä ei ole päiväystä ja se on kirjoitettu lyijykynällä ruutupaperille. Kirjeen takana on merkintä "Fru mamma…
Karlbergin ja Aulangon omistaja eversti Hugo Standertskjöld alkoi 1880-luvun puolivälissä panna toimeen "suurenmoisia kaunistustöitä Karlbergin kartanon seuduilla". Aulangonvuoren huipulle tehtiin uusi tie kartanosta ja rakennettiin kaksi kaunista…
Aulangonjärven rantapuisto oli 1900-luvun alussa hyvin avoin. Rannan luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu. Uudet puut oli istutettu kävelyteiden reunoille. Taustalla niemenkärjessä on huvimaja ja rantaan laskeutuvat portaat.…
Aulangonjärven rantapuisto oli 1800- ja 1900-luvun vaihteessa hyvin avoin. Rannan luontaista puustoa oli harvennettu ja puiden alaoksia karsittu. Uudet puut oli istutettu kävelyteiden reunoille. Taustalla niemenkärjessä on huvimaja ja rantaan…
Ensimmäiset tiedot Aulangon joutsenista ovat vuodelta 1900, jolloin Arno Hohenthal myi kaksi joutsenta Karlbergiin. Tiedetään kuitenkin, että jo tätä ennen Joutsenlammella oli ollut ainakin australialaisia mustia joutsenia ja sorsia. Vuonna 1912…
Joutsenlammen rakentaminen oli yksi varhaisimpia puistotöitä eversti Standertskjöldin Aulangolla. Lampi kaivettiin soistuneeseen notkoon keskelle metsää vuonna 1885. Rannat rajattiin kivireunuksella ja keskelle lampea rakennettiin pieni tekosaari.…
Aulangonvuoren näkötorni ja graniittiset kiviportaat vuoren huipulta alas Karhuluolalle valmistuivat vuonna 1907. Askelmia jyrkkään rinteeseen rakennetussa portaikossa on yhteensä 322, joten pieni levähdystasanne kivisine penkkeineen ja pöytineen oli…
Aulangon puistometsän korkein kohta on Aulangonvuori, joka oli aikoinaan osa hämäläisten muinaislinnojen ketjua. Vuoren kolmeen suuntaan jyrkästi viettävät rinteet tekivät siitä helposti puolustettavan suojapaikan. Vuoren laki on n. 150 metriä…
Aulangonvuorella näkötornin juurella on Matti Välikankaan suunnittelema näköalatasanne, josta aukeaa maisema kohti Aulangonjärveä. Kaksikerroksinen betoniterassi valmistui vuonna 1934 samalla paikalle, jossa aikaisemmin sijaitsi koristeellinen puusta…
Vuosisadan vaihteessa Suomessa julkaistiin ns. kuutamokortteja vastalauseena ensimmäisen sortokauden (1899–1905) venäläistämispyrkimyksille. Näkymä Aulangonvuorelta Lusikkaniemeä kohti on tässä sovitettu tummemman värityksen ja kuun avulla öiseen…
Lusikkaniemi on yksi Aulangon tunnetuimmista maamerkeistä ja valokuvatuimmista kohteista. Niemi on saanut nimensä lusikkamaisesta muodostaan, joka Aulangonvuorelta alas katsellessa näkyy selvästi. Tässä postikortissa Lusikkaniemestä on käytetty nimeä…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
