Aineistot (yhteensä 7122)

  • Kieli on tarkasti "fi"

Nakkilan vanha kirkko häämöttää horisontissa. Kuva on todennäköisesti 1920-luvulta.

Kuvassa on Hilma Ollilan (Kakko) kaivo n. 1920-luvulla Torpissa. Kaivon katos on huvimajamainen ja tukevarakenteinen aitauksineen ja sen lattialle noustaan niittytasosta. Katto on neljälappeinen pärekatto ja huipulla on terävä kärkikoriste, josta…

1958
Ensimmäinen Kokemäenjoen yli rakennettu kiinteä silta toimi alunperin rautatiesiltana Tampereella. Nakkilan Arantilankoskella silta vihittiin käyttöön vuonna 1938. Se purettiin uuden sillan tieltä talvella 1989-90.

Avainsanat: ,

Kiuruveden vanha apteekki Niemistenkatu 6

1908
Armas Toivo Tarvaksen (1883–1937) romanttinen balladi Vanajanlinnan neidosta julkaistiin Hämäläis-osakunnan seitsemännessä Kaikuja Hämeestä -albumissa. Runon kuvaamat tapahtumat sijoittuvat Hämeen linnan rakentamisen aikoihin 1200-luvulle.…

1923
Uusi köyhäinhoitolaki astui voimaan Suomessa 1.6.1922. Vanajan kunnan köyhäinhoitosääntö uudistettiin samana vuonna, ja maaherra vahvisti uudet säännöt tammikuussa 1923. Vastuu Vanajan kunnan köyhäinhoidosta kuului valtuuston valitsemalle…

Ensimmäisessä kuvassa on näkymä Valveen pihalta Naarkoskelle.
Toisessa kuva on vuodelta 1955 ja siitä on tunnistettu Elvi Valve (vas.), Tuulikki Valve, Aulikki Valve ja Anna Valve. Taustalla näkyy puhelinkeskus.
Kolmas kuva on vuodelta 1955 ja…

Kuva Pukkilan Naarkoskelta. Oikealla Valveen paikka, jossa toimi Pukkilan puhelinkeskus. Valveen talon vasemmalla puolella oli Bäckmannin kauppa. Kolmas rakennus on Salinin paikka.

Vasemmalta 1. vaatturimestari Timonen, 5. Sutinen, 6. Ilmari Nskanen Paavo Väisäsen takana ja keskellä takana veturimies Aaro Pitkänen.

Kuvassa vähän käytetty Valtion yleisostokortti vuosilta 1953-1954. Kortin haltija oli Vieno Björk.

Valpuri Karjalahti, kirkonrakentaja Mikon puoliso 1825-1908. Kuvaaja ei tiedossa.

Seija ja Matti Partanen avasivat valokuvausliikkeen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 24.12.1970.

1946
Paul Hakasteen vuonna 1946 Pukkilan Naarkoskesta tekemä maalaus. Kuvassa näkyvät muun muassa Naarkosken mylly ja sähkölaitos. Kun maalausta tehtiin, saha oli juuri palanut.

Suojeluskuntajärjestö syntyi vuonna 1917. Sen taustalla oli halu turvata yhteiskuntarauha järjestysvallan horjuessa Suomessa. Yhteiskunnallisen tilanteen kärjistyessä suojeluskunnista kehittyi puolivirallinen järjestö, josta samalla tuli…

Antti Puhakka (24.4.1816 Kontiolahti – 30.3.1893 Juva) oli talonpoikaisrunoilija ja valtiopäivämies. Puhakka oppi lukemaan vasta 21-vuotiaana. Hänestä kehittyi silti taitava kalevalamitan käyttäjä ja hän tuotti elämänsä aikana lähes 20 000 riviä…

Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta Pohjois-Karjalan museolle Joensuuhun vuonna…

Avainsanat: ,

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat:

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat:

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat: ,

Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…

Avainsanat:

Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata. Hiekkamaalle kaivettu pato alkoi ensin vuotaa pikkuhiljaa. Ensimmäisen päivän aikana järven…

Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata. Hiekkamaalle kaivettu pato alkoi ensin vuotaa pikkuhiljaa. Ensimmäisen päivän aikana järven…

Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata ja niin kyllä saatiinkin, totta vie. Syksyllä 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa.…

Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata ja niin kyllä saatiinkin, totta vie. Syksyllä 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa.…

Keiteleellä suoritettu tiesuunnitelmaan kuuluvaa ns. valo-optista mittausta. Insinöörioppilas Erkki Huotari. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.7.1967.

[193?]
Ennen Aleksanteri I:n vierailua Kajaanissa kesällä 1819 valmisteltiin hänen saapumistaan huolella.

Oulun läänin silloinen maaherra Samuel von Born vaati kirjeellä kruununvouti Daniel Elfvingiltä, että hänen majesteetilleen on varattava vähintään…

1893
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Väljemmillä vesillä: Elämän laulu, Kuin leikkii lämmin säde suvipäivän, Väsyksissä.

Avainsanat: ,

1898
Paavo Cajanderin elinaikana hänen runojaan julkaistiin lähes pelkästään erilaisissa kokoomajulkaisuissa, kuten Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa. Vuonna 1898 ilmestyi kuitenkin Kansanvalistusseuran kustannuksella pieni kirjanen, johon…

Avainsanat:

1937
Erip. Suomen Museo 1937.

1934
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 20

1995-07-07
Artikkeli: Vakka-Suomen Sanomat 7.7.1995. s.4.
 
Koneluettavat metatiedot: