Kaupungissa eli aina ihmisiä, jotka eivät itse pystyneet elättämään itseään. Vaivaishoitoasetuksen mukaan huollettavia olivat mielisairaat, työkyvyttömät ja alle 16-vuotiaat orpolapset. Kaupungin alkuvuosina he eivät vielä olleet virallinen ongelma:…
Tiedosto sisältää Kanteleen köyhäinpiirikunnan (pöytäkirjassa käytetään myös nimiä: vaivaispiirikunta, vaivaishoitokunta, vaivaishoitopiiri, köyhäinhoitokunta) pöytäkirjat vuosilta 1890-1922. Toinen tiedosto sisältää pöytäkirjan irronneen…
Joensuun lastentyöhuoneen ylläpito oli vapaaehtoisten varassa. Sitä pidettiin yllä yhdistyksen jäsenmaksuilla ja muuten kerätyillä varoilla. Työhuoneen tarkoitus oli ---"hankkia Joensuun kuntaan kuuluvain köyhäin wahempain lapsille, jotka muuten ehkä…
K. O. Lindeqvist kertoo tässä artikkelissa, miten monia vaiheita tarvittiin, ennen kuin Hämeenlinnan porvarit ryhtyivät järjestämään kaupungin köyhäinhoitoasioita 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Edes maaherra Johan Henrik Munckin arvovalta…
Vuoden 1923 alusta voimaan tullut uusi köyhäinhoitolaki uudisti merkittävästi kuntien köyhäinhoitoa. Uusi laki velvoitti mm. rakentamaan kunnalliskoteja. Rengossa kunnalliskotia hankittiin ensi alkuun yhdessä naapurikuntien kanssa, mutta päädyttiin…
Vuoden 1852 Armollinen asetus yleisestä vaivaistenholhouksesta Suomessa määräsi köyhäinhoidon yhteiskunnan pakolliseksi tehtäväksi. Hämeenlinnan kaupungillekin laadittiin asetuksen perusteella oma köyhäinhoitosäännöstö muutaman vuoden päästä.…
Uusi köyhäinhoitolaki astui voimaan Suomessa 1.6.1922. Vanajan kunnan köyhäinhoitosääntö uudistettiin samana vuonna, ja maaherra vahvisti uudet säännöt tammikuussa 1923. Vastuu Vanajan kunnan köyhäinhoidosta kuului valtuuston valitsemalle…
Julkaisu sisältää Waiwaishoidon Ohjesäännön Kiihtelysvaaran kunnalle lisäksi Asetuksen kunnallishallituksesta maalla, Waiwaishoidon asetuksen ja Asetuksen irtolaisista ja niiden kanssa menettelemisestä.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
