Mikko ja Pentti Lamujärven Pessaarin pirtissä. Muut miehet kuvassa ovat Pentin ystäviä. Mikon puolella autolija Tauno Kyrö, Pentin vieressä talon isäntä Heikki Luttinen.
Pentti Haanpää osti Korpelainen-nimisen asutustilan Pyhännän Iso-Lamujärveltä vuonna 1950 kesäpaikaksi itselleen ja perheelleen. Kirjailija oleskeli Korpelaisessa myös talvisaikaan, jolloin hän asusti työhuoneessaan saunarakennuksessa.
Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…
Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…
Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…
Kirkkoherran pappila vuodelta 1886. Rakennus myytiin v. 1963 pois siirrettäväksi. Tilalle valmistui uusi pappila, jonka nyt omistaa Lapinlahden kunta. Tällä hetkellä siellä toimii Rovastilan päiväkoti ja esiopetus.
Juhat Honkaniemessä Lapinlahden Ollikkalan kylässä. Kuva on otettu Honkaniemen päärakennuksen edessä arviolta 1920-1930-luvulla.
Eturivissä istuu kolmantena oikealta talon isäntä Klaes Ollikainen. Hänen vieressään ensimmäisenä oikealta emäntä Hanna…
Liikkeen perustaja Ananias Peksujeff, myöhemmin Purjesalo, syntyi vuonna 1877 Vienan Karjalan Kontokissa. Hänen isänsä oli kiertänyt kaupanteossa 1800-luvun loppupuolella Pohjois-Savossa 30 vuoden ajan. Ananias oli mukana 13-vuotiaasta alkaen, ja hän…
Aarne ja Katri Leskisen koti nykyisen Oikotien varrella. Aarne Leskisellä oli autokorjaamo Linnansalmentien varrella kotitalonsa läheisyydessä. Leskinen aloitti korjaamotoiminnan vuonna 1946. Korjaamo paloi v. 1950 tai 1951, jolloin omistaja…
Portaanpään kristillisen kansanopiston v. 1923 valmistuneet puinen päärakennus ja asuntola. Molemmat rakennukset tuhoutuivat tulipaloissa: päärakennus huhtikuussa 1924 ja asuntolarakennus elokuussa 1977.
Portaanpään kristillisen kansanopiston nykyinen päärakennus valmistui syksyllä 1924, puoli vuotta aiemmin tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen perustusten sijoille. Kuvausajankohta ei ole tiedossa.
Lotta Svärd -yhdistyksiin oli mahdollista 1930-luvun alkupuolelta alkaen perustaa osastoja 8-16-vuotiaille tytöille. Aluksi tytöistä käytettiin nimeä pikkulotta ja vuodesta 1943 alkaen lottatyttö. Heidän pukunsa oli lottapuku pienoiskoossa. Takana…
Lapinlahden lotat olivat usean vuoden ajan halunneet hankkia osastolle oman talon. Heillä oli kiikarissa hyvällä paikalla oleva Ollikaisen liiketalo. Niinpä uudenvuoden päivänä 1941 ryhdyttiin tuumasta toimeen ja lähdettiin Klaus Ollikaisen puheille…
Repolan tilalla, nykyisen Vahteristontien varrella, talon pystytystä. Talo on siirretty Pukkilan vanhalta kirkolta. Serafiina ja Nikanor Oksa perheineen asettui taloon 1920-luvulla.
Ensimmäisessä kuvassa hauska poseerauskuva pikkutupaa vasten olevilla tikkailla.
Toisessa kuvassa Umpimaan tila 1950-luvulla. Talossa asui Mäkelän perhe.
Kuvassa neljä sukupolvea vasemmalta Beata Siren, Sanni Weck sylissään Teuvo Mäkelä ja taustalla Teuvon äiti Elsbeth Mäkelä Umpimaan tilalla. Puuliiteri ja aitta näkyy taustalla.
Rakennus on toiminut 1800-luvulla mm. pappien ja nimismiehen asuntona. Viimeiseksi Lehtiniemen pientilan päärakennuksena vuosina 1889-1927, ensin Torppari Matts Johanssonin ja sitten hänen poikansa August Lehtisen omistamana ja asuttamana.…
Vuonna 1812 Kajaanin silloisen pormestari Carl Georg Flanderin kirjoittama kertomus Kajaanin kaupungin vaiheista sekä tärkeimmistä tapahtumista ja asioista.
Kirjoituksessa käsitellään kaupungin asioita aina kaupungin perustamisesta vuonna 1651 sen…
Artikkeli sisältää luetteloita Kajaanin kaupungin tonteista, rakennuksista ja omistajista vuodesta 1736 alkaen, jolloin tontit numeroitiin ensimmäisen kerran. Vuonna 1820 tonttien numerointia muutettiin.
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…
Kajaanin kaupungin jälleenrakentamista talvisodan pommitusten jäljiltä. Osuusliike Maakunnan vastavalmistunut "liikepalatsi" sijaitsi Kauppakadun varrella. Artikkelissa on julkaistu sen kunniaksi kokonaisuudessaan kruununvouti Enwaldin laatima…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
