Raision historiallinen asemanseutu on monin tavoin vaikuttanut Raision kehitykseen. Asemanseutu
syntyi rautatien myötä 1920-luvulla. Rautatieasema
keräsi ympärilleen asutusta, palveluja ja teollisuutta. Se …
Lyseon lehtori E. W. Palander (1845–1914) kuvasi Hämeenlinnan ensimmäisen vuonna 1862 valmistuneen asemarakennuksen tornin puoleisesta päästä vuosisadan vaihteen tienoilla. Aseman viereen eteläpäädyn lähelle rakennettiin vielä myöhemmin puinen…
Hämeenlinnan barokkivaikutteista klassismia edustava rautatieasemarakennus vuodelta 1921 on arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema. Uusi punatiilinen asema korvasi sisällissodassa tuhoutuneen alkuperäisen asemarakennuksen, joka oli ollut…
Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie valmistui vuonna 1862. Rataosuuden asemien arkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli myös Hämeenlinnan ensimmäisen punatiilisen asemarakennuksen. Asemarakennuksen ensimmäinen kerros oli tarkoitettu…
Sisällissodassa tuhoutuneen Hämeenlinnan rautatieaseman paikalle rakennettiin uusi asemarakennus arkkitehti Thure Hellströmin Koiviston asemaa varten tekemiä piirustuksia mukaillen. Eteläpäätyyn tehtiin lisäksi matkatavarasiipi, jota vielä myöhemmin…
Sisällissodassa tuhoutuneen asemarakennuksen tilalle valmistunut uusi asema avattiin käyttöön lokakuun alussa vuonna 1921. Uusikin asema oli punatiilinen, ja se rakennettiin arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Hellström oli toiminut…
Enok Rytkösen kuvaamassa postikortissa Hämeenlinnan uusi, vuonna 1921 valmistunut rautatieasema näyttäytyy asemalaitureiden puolelta. Vuonna 1927 ilmestynyt Hämeenlinnan matkailuopas kuvaili uutta asemaa näin. "Se on nykyaikainen ja siisti, avarilla…
Lääninarkkitehti C. A. Edelfeltin suunnittelema Hämeenlinnan vanha asemarakennus otettiin käyttöön vuonna 1862, kun ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin. Hämeenlinnan asemalla, kuten muillakin Edelfeltin suunnittelemilla asemilla, oli…
Hämeenlinnan rautatieasema on tässä postikorttikuvassa kuvattu ratapihan puolelta. Etelänpuoleisen päädyn matalampi pikatavaramakasiini on vielä alkuperäisessä vuoden 1921 asussaan. Makasiiniosaa jatkettiin vuonna 1938 ja vielä uudestaan vuonna 1965.…
Tarina ei kerro, mikä tapahtuma Hämeenlinnan rautatieasemalla on kerännyt paikalle tällaisen väentungoksen. Kerrotaan, että tapahtuipa Hämeenlinnassa 1920-luvulla mitä tahansa, aina oli paikalla myös sotilassoittokunta. Sotilasasuisia soittajia on…
Kiuruveden rautatieasema on rakennettu vuonna 1923. Asemalla pysähtyvät Ylivieskan ja Iisalmen väliset taajamajunat. Mansardikattoisen ja osittain kaksikerroksisen asemarakennuksen on suunnitellut Jarl Ungern. Rakennuksen piirustukset ovat samat kuin…
Nousiaisten rautatieasema on Nousiaisissa, Uudenkaupungin radan varressa sijaitseva lakkautettu rautatieasema. Asema perustettiin vuonna 1923, ja sen vilkkain toiminta-aika ajoittui 1940-luvulle. Liikenteen…
Rakennus oli aikoinaan Nousiaisten rautatieasema, otettu käyttöön 1923. Nyttemmin se toimii juhlapaikkana sekä Aliskulman kyläyhdistys ry:n toiminnan keskuksena.
Aliskulman kyläyhdistys ry on toiminut aktiivisesti Nousiaisissa vuodesta 1994.…
Asemanseutu oli vielä 1950-luvulla Raision toinen keskus kirkonseudun lisäksi. Asemanseutu syntyi rautatien myötä 1920-luvulla. Rautatieasema keräsi ympärilleen asutusta, palveluja ja teollisuutta.
Raision aseman vihkiäiset 30.5.1925. Asemarakennus edustaa tyyliltään tyypillistä 1920-luvun puuasema-arkkitehtuuria. Ilman ratayhteyttä nykyistä Raisio Yhtymää ei olisi perustettu Raisioon.
Sisällissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vuonna 1862 rakennettu asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähtäessä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Saksalaisten joukkojen ampuma tykistökranaatti osui ratapihalla seisseeseen punaisten…
Hämeenlinnan vuonna 1862 valmistunut rautatieasema oli komea punatiilinen rakennus. Aikakauden tavan mukaan eri luokkien matkustajille oli rakennuksessa erilliset odotustilat. Oikeassa reunassa näkyy tavara-aseman päätyä ja aseman edessä levittäytyy…
Suomen ensimmäinen rautatieosuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Hämeen lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli tämän rataosuuden asemarakennukset, myös Hämeenlinnan punatiilisen aseman. Suomessa ei ollut aiempaa…
Sisällissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vanha asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähdettyä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Rakennus vaurioitui korjauskelvottomaksi. Pari seuraavaa vuotta käytettiin väliaikaisena asemana puista…
Turengin asema Janakkalassa on yksi vuonna 1862 avatun Helsinki–Hämeenlinna-rataosuuden alkuperäisistä asemarakennuksista. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelemassa puisessa asemarakennuksessa oli kolme odotushuonetta, kaksi…
K. J. Ståhlberg ja hänen vaimonsa Ester kuljetettiin vastoin tahtoaan Helsingistä Joensuuhun, missä sieppaajat päästivät heidät vapaiksi. Kyseessä oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.10.1930 järjestämä…
K. J. Ståhlberg ja hänen vaimonsa Ester kuljetettiin vastoin tahtoaan Helsingistä Joensuuhun, missä sieppaajat päästivät heidät vapaiksi. Kyseessä oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.10.1930 järjestämä…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
