I denna minneskrift skildras i största korthet, hur Bröder Wickströms Ab kom till och från en ringa början växte upp till sin nuvarande ställning som ett av Finlands största företag inom branschen.
Fabriken grundades 1.10.1906 på Brändö vid Metviken.…
Vuoden 1917 alusta omistaa Onkilahden Konepaja Osakeyhtiö kaksi konepajaa ja teknokemiallisen tehtaan Waasassa. Yhtiö osti nim. ensin Waasan Konepajan ja sitten Waasan Tekno-Kemiallisen Tehtaan, jotka senjälkeen ovat saman johdon alaisia kuin…
Tutkielman Blueman Oy tekijät Marja-Leena Pironetti ja Jari Kinnunen. Keskellä konttoripäällikkö Kari Rissanen sekä leikkaaja tehtaan pääluottamusmies Kalle Niskanen Blueman Oy:ltä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.2.1976.
Blueman Oy:n kolmas laajennus sijoittuu tehdashallin etuosaan. Konttoritilojen lisäksi laajennukseen kuuluu kaksi majoitukseen käytettävää huonetta ja saunaosasto sosiaalisine tiloineen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.9.1977.
Union Postale Universelle Carte Postale Grand-Duché Finland. Serie C. No. 33. Panimo Oy Bock Bryggeri Ab oli vaasalainen 1890 perustettu olutpanimo, johon vuosisadan vaihteessa yhdistettiin neljä panimoa, mm. Ölbryggeriet Kronan. Toiminta…
Moottoriteollisuus, joka suurissa kulttuurimaissa nykyään on elinvoimaisimpia teollisuudenhaaroja, on meidänkin maassamme saanut jo eteviä edustajia. Yksi näistä ja samalla yksi ensimmäisiä monista meikäläisistä moottoritehdasliikkeistä on Veljekset…
Särtryck ur praktvärket "Finlands handel, sjöfart och industri i ord och bild"
C. J. Hartman
Handel med järnvaror, byggnadsmaterial och skeppsförnödenheter.
Grundades 1862
Innehafvare: Erik Hartman.
Wasa
Ensimmäiset Uksi Oy:n Sasmo-portaikot lähtivät Keiteleen tehtaalta markkinoille 27.2. Autonkuljettaja Juhani Tossavainen (vas.) Juha Hytösen kanssa lastauspuuhissa. Ensimmäinen kuorma lähti Espoon Kirstin pientaloalueelle. Pielaveden ja Keiteleen…
Keiteleelle elektroniikkateollisuutta. Euro-Tele Oy:tä edustivat sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa työnjohtaja Timo Meriluoto (vas.) ja toimitusjohtaja Seppo Sinivirta sekä Keiteleen kuntaa kunnanjohtaja Osmo Kärkkäinen ja kunnansihteeri Erkki…
Liike nimeltään Foto Eero aloittaa valokuvausalan tarvikkeiden myynnin sekä valokuvaustoiminnan. Kuvassa vasemmalla Eero Ahokas ja oikealla viitasaarelainen Reijo Raatikainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.12.1973.
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimittama matkaopas 1930-luvun lopulta esittelee kaupungin historiaa ja nähtävyyksiä runsaan kuvituksen kera. Arkkitehtuuri ja merkittävät rakennukset ovat erityisesti esillä. Aulanko oli…
Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet -teos alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu vanhan kaupungin ajoista 1600-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen…
Hämeenlinnan ensimmäinen osoite- ja ilmoituskalenteri ilmestyi miltei täydellisesti kaksikielisenä, vain muutama ilmoittaja luotti pelkästään suomen kieleen. Paikallisten liikkeiden ja ammatinharjoittajien ilmoituksissa asiakasta puhutellaan…
Edellisen osoitekalenterin ilmestymisestä oli vuonna 1913 kulunut jo yli 25 vuotta, joten esipuheessa tämä kalenteri esitellään ensimmäisenä Hämeenlinnassa ilmestyvänä osoitekalenterina. Numerojärjestyksessä etenevä luettelo kaduista,…
Hämeenlinnan kolmas (esipuheen mukaan toinen) osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1915. Edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut tällä kertaa vain kaksi vuotta. Kalenterin alussa on jälleen luettelo kaupungin taloista ja talonomistajista sekä…
Hämeenlinnan viides ja viimeinen osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1931, jolloin edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut kahdeksan vuotta. Tässä kalenterissa ei enää luetella kaupungin taloja omistajatietoineen niin kuin kaikissa aikaisemmissa…
Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiön vuonna 1935 julkaisemassa luettelossa on 833 puhelinnumeroa Hämeenlinnan kaupungin alueelta. Puhelinyhtiön jäsenet luetellaan edelleen sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä, ja akkosellinen luettelo…
Vuoteen 1926 tultaessa telefooni-osakeyhtiö oli muuttunut puhelinosakeyhtiöksi ja puhelinnumeroiden määrä Hämeenlinnan kaupungissa oli lisääntynyt kymmenessä vuodessa yli kahdella sadalla. Varattuja puhelinnumeroita oli 672 tämän puhelinluettelon…
Harju-Suksen harjannostajaisista 1971. Vasemmalta Tauno Rökman, Jouko Kaihenoja, Laila Raatikainen, Kerttu Kero -möi tehtaan tontin, Aino Könttä ja Sulo Ylöstalo rakennusvalvoja.
Presidentti Kekkosen nimikirjoituksella varustettu Harju-Suksen vihkiäissuksi jäi Keiteleen kunnan haltuun muistoksi kunnan ensimmäisestä teollisesta yrityksestä. Suksen luovutti toimitusjohtaja Raimo Laine (oik.) ja vastaanottivat valtuuston…
Harju-Suksen rakentaminen. Vasemmalla rakennusmestarit Eino Korhonen ja Sulo Ylöstalo sekä kirvesmiehet Kauko Huuskonen ja Raimo Ruotsalainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 22.7.1971.
Harju-Suksen vihkiäisissä 18.9.1972. Vasemmalta Reino Saastamoinen, Aarne Saastamoinen, Ale Shemeikka ja tehtaan tontin myynyt Kerttu Kero. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.9.1972.
Harju-Suksen vihkiäisyleisöä 19.9.1972. Edessä Urho Kekkonen. Oikealla Veikko Vuorikari (Kera), Osmo Kärkkäinen, adjutantti Aarne Saastamoinen, Antti Valkonen ja Hannu Valkonen.
Pertti Tikkanen oli eräs suksentekijöiksi pyrkineistä. Keskellä näkyy uuden tehtaan julkisivupiirros ja oikealla näytekappale tehtaan tuotteista. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.2.1971.
Harju-Suksi Oy muuttui Uksi Oy:ksi. Vasemmalla kunnanjohtaja Osmo Kärkkäinen, johtaja Pekka Häkli, toimitusjohtaja Reino Isotalus ja tuotantopäällikkö Viljo Nuutinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.8.1975.