Elokuvan Jääkärin morsian mainospostikortti. Kortin takana on leima "Elokuvan esitys Vehmaan Suojeluskunnan talossa 19 p;nä tammik. 1922 K:lo. 19 ja 21
Suomenkasarmien ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1880-luvulla alueelle rakennettiin puisia miehistö- ja asuinrakennuksia suomalaista sotaväkeä varten. Kolme miehistörakennuksista paloi 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Suomalaisen sotaväen…
Vuonna 1908 perustettu Hämeenlinnan suomalainen kirjakauppa toimi Kansallisosakepankin talossa torin varrella vuodesta 1915 lähtien. Tässä talossa liike oli edelleen 1930-luvulla, kun nämä sisäkuvat otettiin. Kirjoja on runsaasti esillä, uutuuksina…
Suojeluskuntalaisia 1939. Edessä vasemmalla Osear Jansson, Heikki Jauhiainen, Matti Saastamoinen, Uulo Arhio ja Martti Satamo paikal.pääll. Takana vasemmalla Arvi Vesterinen, U. Suhonen, Nestor Huttunen ja Emil Hyvärinen. Kuvaaja ei tiedossa.
Hämeenlinnan sisävesiliikenteen satama sijaitsi 1900-luvun alkupuolella samalla paikalla kuin nykyäänkin eli keskustan itäreunassa, Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin…
Sisällissodan taisteluissa kuoli Hämeenlinnan alueella 62 saksalaista. Heidät haudattiin 2.5.1918 Tähtipuistoon eli nykyiseen Sibeliuksenpuistoon. Kuvanveistäjät Urho Heinänen ja Wila Martin suunnittelivat Hämeenlinnan suojeluskunnan aloitteesta…
Sahausta ja päreen höyläystä v. 1935. Jalmari ja Veera Saastamoinen, Alma ja Taavetti Huikari, lapset Liisa Saastamoinen, Sauli Huikari. Kolmas mies tuntematon. Suoniemi. Kuvaaja ei tiedossa.
Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen varsinainen kansakoulurakennus valmistui Saaristenkadun ja Lukiokadun kulmaan vuonna 1881. Kun koulu tarvitsi pian lisää tilaa, viereisellä tontilla sijainnut Florinin talo purettiin ja koululle tehtiin…
Ryhmäkuva jonkin kurssin päätteeksi Vanhahongon pihassa (3_23 Honkajoki, Kirkonkylä). Edessä kuusi samaa tyttöä kuin kuvassa 3_22, käsissä ilmeisesti todistuksia. Takana kaksi nuorempaa poikaa ja tyttö. Henkilöt tuntemattomia. Taustalla Vanhahongon…
Ryhmäkuva jonkin kurssin päätteeksi Vanhahongon navetan oven edustalla (3_22 Honkajoki, Kirkonkylä). Etummaisena nuorin tytöistä Anja Vanhahonko. Takarivissä toinen vasemmalta Elma Vanhapaasto ja neljäs vasemmalta Alma Vanhapaasto. Muut henkilöt…
Ritarimaja, josta on käytetty myös nimityksiä Kavaljeerirakennus, Kavaljeerisiipi ja huvila, rakennettiin eversti Hugo Standertskjöldin aikana, vuonna 1890. Rakennuksen kahdeksaan vierashuoneeseen majoitettiin Karlbergin kartanon vieraita.…
Vuoden 1923 alusta voimaan tullut uusi köyhäinhoitolaki uudisti merkittävästi kuntien köyhäinhoitoa. Uusi laki velvoitti mm. rakentamaan kunnalliskoteja. Rengossa kunnalliskotia hankittiin ensi alkuun yhdessä naapurikuntien kanssa, mutta päädyttiin…
Ensimmäinen rautatiesilta Vanajaveden yli rakennettiin 1870-luvulla, kun rataa jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan. Ensimmäinen silta vaurioitui sisällissodassa. Kuvassa näkyvä uusi kaarisilta valmistui 1920-luvun alussa. Rautatiesiltaa…
Pukarassa sijaitseva Saunaluoman kansakoulu rakentamisvaiheessa (2_14 Honkajoki, Pukarankylä). Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1935, jolloin koulu myös aloitti toimintansa. Koulukäytössä vuoteen 1969. Rakennusurakoitsijana Julius Wartti Karvian…
Pitkänsillan pieleen Keinusaaren puolelle perustettiin kuvernööri Rehbinderin aloitteesta puisto jo 1840-luvulla. Pinella-nimen puisto sai parikymmentä vuotta myöhemmin, kun ravintoloitsija A. Nordin korjautti puistossa olevan vanhan makasiinin…
Pikkuluoman perkaustyömaa (2_13 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt tuntemattomia. Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1938. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 143 ja Menneitä muistellen (Hämeenlinna 1996) s. 86.
Perunannostotalkoot Lappamäessä 1920-30 -lukujen vaihteessa. Kuvasta tunnistettu Jussi Laukkanen, Saimi Varis, Aili Hujanen ja Sylvi Laukkanen. Kuva Anna Kauhanen.
Pelimanniseurue Frans Vierikon talon edessä (2_10 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt vasemmalta: Yrjö Vierikko, Vieno Rantee, tuntematon ja Arvo Rantee. Julkaistu aikaisemmin teoksesssa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 125.
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II saapui seurueineen heinäkuussa 1863 Parolannummelle. Keisarin ohjelmaan kuului Suomen sotaväen katselmuksen ja ohimarssin ohella sotaharjoituksen seuraaminen. Saman vierailun yhteydessä keisari…
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema asunto-osakeyhtiö Paavonkulma oli valmistuessaan vuonna 1929 Hämeenlinnan suurin rakennushanke ja korkein talo viisine kerroksineen. Rakennuksessa oli myös kaupungin ensimmäiset hissit. Tohtori Ensio…
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Paavonkulman punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1929 Palokunnankadun ja Rauhankadun kulmaukseen. Kulmarakennuksessa on liikekerroksen lisäksi neljä asuinkerrosta. Rauhankadun puolella on tornimainen…
Toisen rivin keskellä opiston johtaja Fanny Syrjänne (valkohiuksinen, kädet ristikkäin), hänen vasemmalla puolellaan Eine Kukkonen ja oikealla puolellaan Elinen Vuorio ja Edit Kotioja.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
