Aineistot (yhteensä 82)

  • Aihe on tarkasti "Sortavala"

Kansanvalistusseuran yleiset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Sortavalassa, Laatokan Karjalassa vuosina 1896, 1906 ja 1926 ja Kalevalan riemuvuoden yleiset laulu- ja soittojuhlat vuonna 1935.

Vuoden 1896 laulujuhlat Vakkosalmen puistossa…

Tie- ja liikenneopas vuodelta 1878 sisältää Suomen maa- ja vesiliikenteen aikataulut, matkojen pituudet ja hinnat eri paikkakuntien välillä. Pohjois-Karjalan liikenne sisältyy julkaisuun.

Avainsanat: ,

Sortavalan luterilainen kaupunkiseurakunta aloitti toimintansa 1.5.1918, Kirjassa kerrotaan seurakunnan vaiheista. Kaupunkiseurakunnalla ei ollut omaa kirkkoa, vaan Sortavalan maaseurakunta ja kaupunkiseurakunta käyttivät yhteistä kirkkorakennusta.…

Sortavalan Evankelisen Seuran perustava kokous pidettiin 30.6.1890 Kymölän seminaarissa. Kirjassa kerrotaan seuran 25-vuotisesta toiminnasta. Se sisältää myös Sortavalan Evankelisen seuran säännöt, jotka Keisariilinen Suomen Senaatti oli vahvistanut…

Sortavalan Evankelisen Seuran perustava kokous pidettiin 30.6.1890 Kymölän seminaarissa. 50-vuotiskertomuksessa kerrotaan seuran perustamisesta, kehityksestä ja toiminnasta. Kirja sisältää myös evankelisen seuran sekä Jamilahden kansanopiston…

Kirjoittaja Oskar Relander (1863-1930) oli suomalainen pedagogi ja kansanrunoudentutkija. Hän teki pitkän uran Sortavalan seminaarin johtajana 1908–1928, josta oli välillä poliittisista syistä karkotettuna Siperiaan 1916-1917.

Vuonna 1918 sodan jälkeen Suomessa oli paljon sodasta kärsineitä lapsia, joille tarvittiin lastenkoteja. Suureksi ongelmaksi tuli lastenkotien henkilökunnan ja johtajattarien puute. Kirkon Sisälähetysseura asetti toimikunnan, joka alkoi suunnitella…

Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…

Laatokan Kalastajaliitto ry:n kotipaikka oli Sortavala ja toiminta-alueena Suomen puoleisen Laatokan rannikon pitäjät ja kaupungit. Se perustettiin Laatikon rannikon kalastajaseurojen keskuselimeksi 25.2.1924 Sortavalassa,Vuosikirja 1938 on kertomus…

Kuwia Raja-Karjalasta - Ensimmäinen wihko 21:tä wuosikertaa

Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi…

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta on Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä järjestö. Se on perustettu vuonna 1885. Järjestön yhtenä tavoitteena oli suomenkielisen toiminnan lisääminen karjalaisten ortodoksien parissa. Nimensä…

Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…

Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…

Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…

Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…

Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta on Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä järjestö. Se on perustettu vuonna 1885. Järjestön yhtenä tavoitteena oli suomenkielisen toiminnan lisääminen karjalaisten ortodoksien parissa. Nimensä…

Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…

Ilmoitus Olga Maria Karolina Hällströmin kuolemasta.

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Suomen Kirkon Sisälähetysseura perustettiin Sortavalaan vuonna 1905. Sen missiona oli soveltaa uusia diakoniatyömuotoja Suomen oloihin. Sortavalassa sijainnut Diakonissalaitos siirtyi vuonna 1906 Sisälähetysseuran omistukseen.

Sortavalan rahatoimikamarin ohjesäännnön on vahvistanut Keisarillisen Suomen Senaatti 20.2.1917, allekirjoittaja Karl Modeen.

Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…

Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta Pohjois-Karjalan museolle Joensuuhun vuonna…

Avainsanat: ,

Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…

Sortavalan kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupungin poliisijärjestys, jonka Viipurin läänin maaherra on päätöksellään 18.3.1937 vahvistanut noudatettavaksi.
 
Koneluettavat metatiedot: