Aineistot (yhteensä 29)

  • Aihe on tarkasti "liikenne"

Ilmeisesti Torpinkylässä otettu valokuva. Auton ovessa lukee Y. Heikkilä, sillä se on kauppias Yrjö Heikkilän auto.
Ensimmäisestä kuvasta tunnistettu kuorma-auton lavalla seisova Paavo Heikkilä (ylh.oik.), jonka vieressä on ilmeisesti Osmo…

Liikenneonnettomuus Naarkosken vanhalla kivisillalla. Kuvan ottamisajankohta ei ole tiedossa.

Avainsanat: ,

Ruhan kurvissa kaatunut auto. Kuorma-auton lastina on saattanut olla suolaa tai apulantaa.

Ylikulkusiltojen tarkoituksena oli saada jalankulkijat turvaan vilkasliikenteisten teiden halkomasta keskustasta. Rakennetuista silloista oli suurin vuonna 1978 valmistunut 310 metriä pitkä Keonsilta. Keskustan saneeraustöiden yhteydessä pahoin…

1930
Liitteenä: Anomus Valtioneuvostolle (10 s.).

1914
Uudenkaupungin valtuusto, Uudenkaupungin laivanpäällikköyhdistys

Vuonamonsalmen lossi on saanut uuden "työpaikan" Luirojoessa Pelkosenniemellä Kairalan lossipaikalla. Lossi hitsattiin keskeltä halki ja kuljetettiin kahdella kuljetuslavetilla uudelle asemapaikalleen. Kuvassa Vuonamonsalmen lossi viimeistä kertaa…

Vuonamonsalmen sillan avaus 21.11.1969 klo 13. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.11.1969.

Esso-huoltamo. Takana näkyy Tenhun talo.

Keiteleen kirkonkylällä Rauhanmäen tienristeyksessä linja-auton ja henkilöauton kolari. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 24.9.1965.

Liikennelautakunnan järjestämät liikennekilpailut Keiteleellä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 31.5.1968.

Vuonamonsalmen siltatyömaa. Suojuksen sisällä rakennetaan kaivinpaaluja sekä niihin liittyviä lisätelineitä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.3.1969.

Keiteleen liikenne- ja nuorisotyölautakuntien liikennekilpailu, johon osallistui 33 autoilijaa ja kaksi mopedistia. Autosarjan matkan pituus oli 41 km ja siihen kuului 10 rastia. Lisäksi oli kirjallinen koe päätepisteessä kirkonkylän koululla.…

Vastaanottokatselmuksen suorittajat uuden Vuonamonsalmen sillan äärellä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 24.10.1969.

Maantien parantamista kirkonkylässä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.9.1970.

1930
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa…

1911
Hämeenlinnan laivaranta, sisävesiliikenteen satama, sijaitsi keskustan itäreunassa Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin vuonna 1911. Rakennuksen päissä oli pienet kojut,…
 
Koneluettavat metatiedot: