Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Koittilan koulupiirin alueelta. Kirja sisältää tietoa menneiden sukupolvien elämästä, alueen asutuksesta, palveluista, elämästä maataloissa, maatalouden…
Oulun Viikkosanomissa 25.7.1863 julkaistu kirjoitus "Kiveksen rosvoista", jotka ryöstivät tavaroita ja särkivät omaisuutta Paltamon Kivesjärven kylässä. Syyllisistä ei ollut varmuutta eikä heitä saatu jäljitettyä, kunnes sotaväen avulla heidät…
Artikkeliin on suomennettu Kajaanin linnan ja siviiliseurakunnan silloisen pastori L. H. Backmanin ruotsinkielinen kertomus Kajaanin tilasta "vanhoina aikoina". Kertomus on päivätty 17. joulukuuta 1739.
Vuonna 1852 antoi silloinen Oulun läänin maaherra Kajaanin kihlakunnan metsiä koskevan julistuksen, jonka tarkoitus oli säädellä metsien hakkuuta. Ennen tätä julistusta saivat yksityiset kajaanilaiset metsänomistajat tehdä metsilleen mitä halusivat.…
Puhe, jonka Pukkilan entinen kunnansihteeri Kerttu Nurminen (os. Aunio) (s. 1919) piti sotaveteraanipäivänä 27. huhtikuuta 1994 nuorisoseurantalo Toimelassa järjestetyssä juhlassa. Puhe käsitteli Teikarinmäen ilmavalvontatornissa talvisodan ja…
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Hokan alueelta. Kirjassa on kuvattu kylän vaiheita: asutusta, ihmisiä, heidän elämäntapojaan, opintoja, ammatteja, työvälineitä ja kaikkea ihmisten elämänmenoon…
Hämeenlinnalainen kauppias Knut Fredrik Björkbom (1853–1943) kirjoitti 1920-luvun lopulla Hämeen Sanomiin muistelmia nuoruutensa kaupungista. Ensimmäisessä kertomuksessaan hän muistelee kaupankäyntiä Hämeenlinnassa 1860-luvulla, jolloin hän itse oli…
13. joulukuuta 1743 Kajaanin kaupungissa aloitettiin oikeudenkäynti, jossa Diedrick Troliinin tytärtä Anna Gretha Troliinia syytettiin lapsen murhasta. Murhatun lapsen isä oli venäläinen kapteeni Scherajeff, joka pikkuvihan aikaan 13.9.1742 oli…
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Kauppilan kylän alueelta. Kirja sisältää asioita menneiden sukupolvien elämästä, työtavoista, työvälineistä, harrastuksista, vapaa-ajanviettotavoista sekä…
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Kangasniemen kirkonkylän koulupiirin alueelta. Kirja sisältää tietoa alueen asutuksesta, maatalouden töistä, ammatinharjoittajista, puutavaran ajosta, tuotannosta,…
Kangasniemen kansalaisopiston Tunne kotikyläsi - Tallenna tieto -kurssin teos, joka kertoo Suomeen kohdistuneista sodista 1700-luvulta alkaen, Kangasniemen maaperällä käydyistä taisteluista sekä kangasniemeläisistä sodissa olleista miehistä sekä…
G. Enwald kertoo kuopiolaisessa Tapio-lehdessä 7.3. ja 4.4. vuonna 1875 ilmestyneistä, nimimerkin "Juho" kirjoittamista mielipidekirjoituksista koskien Kajaania, sen kansaa ja sivistystä.
Artikkelissa kerrotaan Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla toimineista kauppiaista. Tätä ennen ei kaupungin perustamisen jälkeen ole kauppiaita tiettävästi kaupungissa ollut.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G.…
Kajaanin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1652. Tämän kirkon venäläiset polttivat 1716. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1719, ja se oli käytössä vuoteen 1895 saakka, jolloin se…
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…
Teoksessa kerrotaan Kajaanin linnan vaiheista, suunnittelusta ja rakennustyöstä aina linnan tuhoutumiseen asti. Kirjoittaja kuvaa linnan rakennuksia ja sen merkitystä alueen turvallisuudelle. Liitteenä kirjassa on linnan kartta sekä luettelo linnan…
Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko,…
Ennen vuotta 1850 oli Kajaanin kihlakunta jaettu kuuteen nimismiespiiriin (Paltamo, Ala-Sotkamo, Ylä-Sotkamo, Ala-Hyrynsalmi, Ylä-Hyrynsalmi ja Säräisniemi). Vuonna 1884 muodostettiin Puolangasta seitsemäs nimismiespiiri.
Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…
Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…
"Kun Kajaanin kaupunki 1651 perustettiin, oli se todellisuudessa kaupungin nimeä kantava maalaiskylä, jonka vähälukuiset asukkaat elättivät itseään maanviljelyksellä ja karjanhoidolla."
G. Enwald kertoo artikkelissaan, miltä näytti Kajaanin…