Aineistot (yhteensä 680)

  • Aihe on tarkasti "rakennukset"

1937
Rengon ensimmäiseen kansakouluun, Haapamäen kouluun, oli jo päätetty ottaa apuopettaja, kun kuntakokous päättikin toisen koulun rakentamisesta. Uusi koulu tulisi Ahoisten kylään Kustaa Juppalan Tuomenoja-nimiselle tontille. Tuomenojan koulu…

Tulvavesi peitti Savijoella Kukonkorven sillalle johtavan tien vuonna 1965. Sillasta on kuvassa näkyvillä vain keskikohta. Polkupyöräilijä on Harri Mäkelä.
Toisessa kuvassa näkyy taustalla Savijoen seuratalo.

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

Tossavanlahden työväentalo. Valmistunut 1914. Yhdistys lakkautettiin 1931, ja talo joutui suojeluskunnan lottakahvilaksi. Talon lunasti SKDL:n Tossavanlahden Työväenyhdistys 1945. Talo vielä (1988) yhdistyksen omistuksessa. Valokuva: Kuopion…

Tossavanlahden Osuusmeijeri v. 1932. Kuvaaja ei tiedossa.

Arvi Mikkonen (vas.) seuraamassa Aimo Saastamoisen ja Kalevi Räisäsen työskentelyä Tossavanlahden kuivaamossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.9.1969.

Tossavaisen kaupan purkaminen. Vuosiluku ei tiedossa.

Ensimmäisessä kuvassa ovat Ella Jäppilä (vas.), Kerttu Riihimäki, tunnistamatta, Irja Heikkilä ja Suoma Peltonen (Hyrylä).
Toisessa kuvassa ovat Ella Jäppilä (vas.), tunnistamatta, Suoma Peltonen, Kerttu Riihimäki ja Irja Heikkilä.
Kolmannessa…

Torpin vanha kansakoulurakennus. Kuvan ottoajankohta ei ole tiedossa.

Torpinkylän raittiusseuran talo, Rientola, vuodelta 1926 vihkiäisasussaan.

Torppilaisia Torpin raittiusseuratalo Rientolan edessä. Kuva on otettu n. 1930-luvulla.
Kuvasta tunnistettu alimmalta riviltä Helmeri Arvila (oik.), Aimo Lahti ja Reino Jäppinen ja toiselta riviltä Irja Heikkilä (vas.) ja Suoma Peltonen. Toisessa…

1911
Arkkitehti Armas Lindgrenin torisuunnitelmassa torin ylälaidassa, kirkon edessä oli korotettu terassi. Se oli kiviaidoin ja pilarein erotettu puisto. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kaartui kirkon edessä loivasti torin suuntaan. Puiston…

1910-luku (vuosikymmen)
Torin pohjoislaitaa hallitseva empiretyylinen lääninhallituksen rakennus sai uudet naapurit 1910-luvun aikana. Kirjakauppias Enok Rytkönen rakennutti lääninhallituksen itäpuolelle kirjakauppansa vuonna 1910 Armas Lindgrenin suunnitelman mukaan.…

1908
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme…

Ensimmäisestä kuvasta on eturivistä tunnistettu kirkkoherra W. A. Urhonen (vas), Saara Urhonen, Ellen Piirola (6. vas.), Eino Piirola ja Reino Jäppinen (3.oik.). Toisessa rivissä ovat Helly Järvelä (4. vas.) ja mahdollisesti Aila Greijula. Kuvan…

1950-luku
Tilan pihapiiri (1_58 Honkajoki). Talossa iso kuisti. Talon vasemmasta päädystä jatkuu suoraa ulkorakennusryhmä. Talon ovella mies ja pihassa vaalea 1950-luvun auto. Sama talo kuin kuvissa 1_56 ja 1_57. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tilan pihanäkymä (1_56 Honkajoki). Taaempana vasemmalla päärakennus, jossa pystylautavuoraus ja pärekatto. Etualalla oikealla ulkorakennus. Sama talo ks. 1_57 ja 1_58. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tilan päärakennus (1_153 Honkajoki). Pystylautavuorattu pitkä talo, pärekatto. Talon edessä vasemmalla mopedi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tilan päärakennus (1_57 Honkajoki). Puolitoistakerroksinen, pystylautavuoraus, paitsi yläikkunan korkeudelta vinolaudoitus. Talon takaseinän edessä pensaita. Sama talo ks. 1_56 ja 1_58. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Tilan päärakennus (1_34 Honkajoki). Pystylaudoitettu, huopakattoinen. Kaksiovinen kuisti rakennuksen vasemmassa päädyssä. Talo näyttää ränsistyneeltä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1931
Kajaanin tontteja ja niiden omistajia vuodesta 1820 vuoteen 1901.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 74, 77, 78 ja 79 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

1935
Artikkeli sisältää luetteloita Kajaanin kaupungin tonteista, rakennuksista ja omistajista vuodesta 1736 alkaen, jolloin tontit numeroitiin ensimmäisen kerran. Vuonna 1820 tonttien numerointia muutettiin.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomien…

Edessä Tenhun talo ja takana Kampaamo Nousiainen. Vuosiluku ei tiedossa.

Tenhun talo. Vuosiluku ei tiedossa.

Tenhun talo. Vuosiluku ei tiedossa.

Pukkilan suojeluskunta rakensi Teikarinmäen majan vuonna 1932. Syksyllä 1939 viereiseen metsikköön pystytettiin ilmavalvontatorni, jossa ilmavalvontalotat työskentelivät koko talvisodan ajan sekä jatkosodan alussa.

Ylimmäisenä Arto Luoman piirros…

Pari vanhaa kuvaa Teikarinmäen majasta.

Pukkilan Suojeluskunta rakensi nykyisin urheilukenttänä toimivalle Teikarinmäelle ampumamajan. Se vihittiin käyttöön vuonna 1932. Majan tekemistä varten muun muasa järjestettiin viljankeräys. Lisäksi hankkeeseen osoitettiin arpajais- ja iltamatuloja.…

2008
90-vuotiasta Tappurin taloa kunnostettiin vanhaa vaalien ja kunnioittaen 2000-luvun alkupuolella. Talon ikkunat ja julkisivun väritys ovat alkuperäiset, katon harjassa oleva keltainen koriste ”Nouseva aurinko” palasi paikalleen kunnostustöiden…

1919
Tappurin tilan asuinrakennusta aloitettiin rakentamaan vuonna 1918 ja se valmistui vuonna 1919.

Talon alkuperäiset julkisivukuvat ja pohjapiirustukset ovat säilyneet hyvin, suunnittelijana on O. Touru.

Talon 600 neliötä jakaantuu kolmeen…

1950-luku
Talon ulkorakennus, kuvattu takapuolelta (1_9 Honkajoki). Pääosin hirsirakenteinen pitkä rakennus. Luultavasti kuvan 1_7 rakennus eri kuvakulmasta. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Talon ulkorakennus (1_7 Honkajoki). Pääosin hirsirakenteinen pitkä rakennus. Oikeassa päädyssä luhtiaitta, vasemmassa päädyssä ehkä puu- ja kärryliiterit. Vasemmalla päädyllä koivuhalkoja. Kuvasta ei tarkempia tietoja. 1950-l. alkup.

Repolan tilalla, nykyisen Vahteristontien varrella, talon pystytystä. Talo on siirretty Pukkilan vanhalta kirkolta. Serafiina ja Nikanor Oksa perheineen asettui taloon 1920-luvulla.

Mustavalkoiset kuvat esittävät Tähtisen taloa ja sen pihapiiriä, jonka paikalla on Pukkilan nykyinen kunnantalo. Tähtisen talo toimi muun muassa Pukkilan terveystalona, jossa oli esimerkiksi lääkärin vastaanottotilat. Tähtisen pihalla otetussa…

Syvänojan kylän maisemaa esittävä, vuodelta 1911 peräisin oleva valokuva on otettu Porvoontien suunnalta.

Avainsanat: ,

J. W. Suomisen vuonna 1908 rakennettu nahkatehdas. Kuvannut Kustaa Emil Klint. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.

1867
Hämäläisten pukineiden olennaisimmat osat 1800-luvulla olivat valkoinen rohtiminen mekko, patalakki ja pieksut. Kansanpukujen ohella R. W. Ekmanin teos esittelee hämäläisen heimon luonnetta, hämäläisten asumisoloja, rakennuksia ja yleisemminkin…

1906
Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander…

1897
Empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu muutti taloon 1888. Koulu oli koko maassa vasta kolmas, jossa tytöt saivat korkeampaa opetusta suomen…

1988
Kuva otettu vanhasta kuvasta v. 1988.

1988
Kuvat otettu vanhasta kuvasta v. 1988.

Nousiaisten Posti toimi Suojan talossa vuosina 1944-1951.

1926
Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten.…

Sortavalan rakennussääntö, jonka Keisarillisen Suomen senaatti on vahvistanut 5.10.1911 ja sisäasiainministeriö vahvistanut muutokset 6.2.1920 ja 25.1.1922.

1906
Tuusulasta velkaantuneesta kotitalosta lähtenyt Anders Gustaf Skogster teki ensin töitä juoksupoikana ja liikeapulaisena Hämeenlinnassa. Vuonna 1895 hän osti veljeltään Felixiltä Grönlundin entisen siirtomaatavarakaupan. Liike menestyi ja 11 vuotta…

Sipiläisen talon rauniot. Talo tuhoutui 1920-luvun lopulla tulipalossa. Sen paikalle rakennettiin uusi kiinteistö, jossa toimi muun muassa kauppa.
 
Koneluettavat metatiedot: