Kylänohtan viimeiset asukkaat Hermanni ja Tiina Pulkkinen. Hermanni voitti vuoden 1898 maanviljelysnäyttelyssä ensimmäisen palkinnon kärrynpyörien valmistamisessa. Kuva Wellamo Paanasen jäämistö. Vuosiluku ei tiedossa.
Lossi sai väistyä uuden Vuonamonsalmen sillan valmistuttua syksyllä 1969. Koskisen pojat Harri ja Jyrki ylittävät Vuonamonsalmen viimeisiä kertoja lossilla. Kuva Arvi Koskinen.
Kovana hevosmiehenä tunnettu Luveahon Reittu Utriainen menehtyi vuonna 1970 Säviällä jäätyään rekensä kanssa soralastissa olleen kuorma-auton alle. Kuva Kyösti Kauhanen.
Marttakerholaisia Seppälän kuistilla. Edessä vas. Kallion pojat Timo ja Seppo Saastamoinen sekä Ritva Rummukainen; pieni poika kaiteen takana on Harri Rummukainen. Naiset vas. Elsa Saastamoinen, Anni Heimonen, Hilda, Johanna ja Hilja Saastamoinen,…
Matinaho oli kylän viimeinen ympärivuotisesti asuttu talo, jossa ei ollut sähköjä. Talon rappusilla talvella 1999 Tapani, Toivo ja Toini Leinonen. Kuva Mirja Koskinen.
Mattilan aitassa oli harvinainen kotimuseo, jossa on esimerkiksi suden- ja ketunraudat 1800-luvulta, maasepän tekemät kampi- ja pystykirnu, suustaladattava rihlakko 1800-luvulta, tuohesta valmistettuja astioita, Ruotsin vallan aikaisia hopeamarkkoja,…
Nilakka- laiva liikennöi vuodesta 1909 lähtien Pielaveden, Keiteleen ja Iisveden välillä hoitaen matkustaja- tavaraliikennettä. Laivaliikenne oli merkittävä kulkumuoto silloin, kun tiestö ja autokalusto oli vielä kehittymätöntä. Vuosiluku ei…
Sotien jälkeen polkupyörä oli yleisin kulkuneuvo. Kuvassa nuorten miesten ”kokoontumisajot” Isolla-Aholla. Kuva Viljami Jääskeläinen. Vuosiluku ei tiedossa.
Tossavanlahden ensimmäisiä autoja oli Onni Korhosen (oik.) käpälä-Ford jolla oli ajettu taksiajoa. Toinen oik. Reetta Ihalainen, pikkutyttö Hilkka Nikulainen (?), toinen vas. mahdollisesti meijerin isännöitsijä Jussi Kinahmo. Kuva Matti Laukkanen.…
Pentti Nikulainen pajansa edustalla Tossavanlahdessa. Paja rakennettiin ennen sotia ja purettiin 1950-luvun alkupuolella. Alkuperäinen kuva Pekka Nikulainen.
Perunannostotalkoot Lappamäessä 1920-30 -lukujen vaihteessa. Kuvasta tunnistettu Jussi Laukkanen, Saimi Varis, Aili Hujanen ja Sylvi Laukkanen. Kuva Anna Kauhanen.
Pitoemäntiä Jokikorvan Aune Hirviheimon hautajaisissa 1949. Vas. Paavo Hirviheimo tunnistamattoman henkilön sylissä, Toini Pakarinen, Helvi Serguskin, Kerttu Ruuskanen, Vieno Saastamoinen ja Hilja Mikkonen. Kuva Vieno Saastamoinen.
Junttilan Mooses Tossavainen jakoi postia Viinikkalan tien varrelle muun muassa kuvassa olevalla Monark-mopolla. Kuva Aili Hakkarainen. Vuosiluku ei tiedossa.
Kuvan rautapyöräinen puukaasuttimella varustettu Major oli paikkakunnalla ensimmäisiä koneita, joka korvasi hevosen. Aarne Saastamoinen ajamassa Sulkavanjärven Hyvölän traktoria. Kuva Lea-Liisa Saastamoinen. Vuosiluku ei tiedossa.
Savo-Keitele -niminen höyrylaiva kuljetti vuodesta 1924 lähtien tavaroita OTK:laisten kauppojen tarpeisiin, sen perimmäinen satama oli Tossavanlahti. Kuva Vilho Mikkonen.
Seppälän tilan vanha päärakennus on peräisin 1800-luvulta. Tarkka rakennusajankohta on tuntematon. Rakennus on muutettu nykyiseen pohjakaavaan 1910-20 -luvuilla ja samalla on rakennettu avokuisti. Kuva Veikko Tabell.
Vas. Sohvi Saastamoinen, Aune Stranius, Hilda Saastamoinen ja Mikko Huttunen sota-ajan tuntoja muistelemassa. Haastattelijoina vas. Merja Miettinen ja Mirja Koskinen. Vuosiluku ja kuvaaja ei tiedossa.
Jatkosodan päättymisen kunniaksi sotilaat yhteisessä kuvassa 1944. Takana vas. Veikko Saastamoinen ja alhaalla oik. Ilmari Saastamoinen. Kuva Anja Saastamoinen.
Sunnuntairetkellä Koivusaaressa 1960-luvun alussa. Lapset edessä vas. Heikki ja Mirja Tossavainen, Risto Koskinen, kahvia hörppäämässä Aili ja Mooses Tossavainen, taustalla Tuovi ja Unto Koskinen. Kuva Aili Hakkarainen.
Heittopellon taitekattoinen talo rakennettiin 1920-luvulla. Sylvin (o.s. Lappalainen) lapsuudenkodin pihassa Sylvi, Matti ja Armas Järvinen 1950-luvulla. Kuva Toini Leinonen.
Tossavanlahden koulun alaluokkien oppilaita 1954, opettajana Irja Halttunen, joka löysi aviomiehen Rajaniemestä ja muutti parin vuoden opettajana työskentelyn jälkeen pois paikkakunnalta. Hänen toimestaan kyläkunnalla toimi aikuisten opintopiirinä…
Tossavanlahti oli aikanaan vilkas kyläyhteisö, jossa oli meijerin ja myllyn lisäksi muun muassa kaksi kauppaa ja kahvila. Kuvassa meijeri ja Osuuskauppa. Kuva Vilho Mikkonen. Vuosiluku ei tiedossa.
Tossavanlahden meijerin viimeinen henkilökuntapotretti. Vasemmalta meijeriapulainen Lea Kauhanen, meijeristi Esko Reijula ja Salme Qvick, kirjanpitäjä Kaarina Isotalo, koneenhoitaja/mylläri Toivo Tenhunen ja toimitusjohtaja Veikko Isotalo. Meijerin…
Tossavanlahden meijerissä voita pakkaamassa vasemmalta Kerttu Hult, Anna-Liisa Mykkänen, Väinö ja Ida Ylikotila. Kuva Keiteleen kotiseutuarkisto. Vuosiluku ei tiedossa.
Tossavanlahden Pienviljelijäyhdistyksen talon rakennushanke aloitettiin kevättalvella 1937. Kuvassa Nikolai Paananen ja Arttu Laukkanen tuovat Tähti-hevosella ensimmäisiä tukkeja sahauspaikalle. Kuva Matti Laukkanen.
Työnjohtajan perhe 1930-luvulla Harjulla. Vasemmalta Unto, Jaakko, Arvi, Augusta ja Vilho Koskinen. Kotiapulainen Tyyne Mikkonen sylissään perheen kuopus Esko. Kuva Arvi Koskinen.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
