Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…
Arno Rafael Cederberg, kirjailijanimi A. R. Saarenseppä, (1885–1948) oli suomalainen historiantutkija ja arkistomies, oppiarvoltaan filosofian tohtori. Hän loi tutkijanuran kahdessa maassa toimimalla historian professorina ensin Tarton yliopistossa…
Kirja kertoo Pohjois-Karjalan asutushistoriasta 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle, lähinnä Pielisen vesistöalueen ympäristöstä. Se käsittää Pohjois-Karjalan pohjoisosan. Kirjassa kerrotaan suvuista, jotka asuttivat alueen kyliä.
Piirteitä Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran toiminnasta vuosina 1887-1906 ja maataloudellisista oloista sen piirissä.Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisu. Kuopion maanviljelys-näyttelyyn 1906.
Vuonna 1918 sodan jälkeen Suomessa oli paljon sodasta kärsineitä lapsia, joille tarvittiin lastenkoteja. Suureksi ongelmaksi tuli lastenkotien henkilökunnan ja johtajattarien puute. Kirkon Sisälähetysseura asetti toimikunnan, joka alkoi suunnitella…
Kirjoittaja Oskar Relander (1863-1930) oli suomalainen pedagogi ja kansanrunoudentutkija. Hän teki pitkän uran Sortavalan seminaarin johtajana 1908–1928, josta oli välillä poliittisista syistä karkotettuna Siperiaan 1916-1917.
Olla Teräsvuori (1888-1953) tunnetaan ennen kaikkea vapaan kansansivistystyön uranuurtajana. Hän toimi Joensuun Vapaaopiston rehtorina vuodesta 1922 ja opintokerhotoiminnan edistäjänä Pohjois-Karjalassa ja Suomessa. Hän oli myös filatelian…
Liikekalenteri sisältää Joensuun ja Pohjois-Karjalan yritysten, teollisuuslaitosten ja kauppaliikkeiden ilmoituksia vuodelta 1927. Siinä on tietoja Joensuun palveluista ja niiden osoitteet sekä huomattavimmat Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa…
Kirjassa kerrotaan Vienan Karjalan elinoloista kuten elinkeinoista, sivistyksestä ja valistuksen edistämiseen tarkoitetusta Vienan Karjalaisten Liiton perustamisesta.
Julkaisussa Ruskealan 100-vuotiaan kirkon historiaa: rakennustoimikunnan toiminta, kirkon suunnittelu ja rakentaminen, tarpeiston hankinta ja vakinaisten pappien luettelo. Lopussa myös 100-vuotisjuhlan ohjelma.
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) ja hänen siskoihinsa liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia,…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…
Sortavalan Evankelisen Seuran perustava kokous pidettiin 30.6.1890 Kymölän seminaarissa. 50-vuotiskertomuksessa kerrotaan seuran perustamisesta, kehityksestä ja toiminnasta. Kirja sisältää myös evankelisen seuran sekä Jamilahden kansanopiston…
Sortavalan Evankelisen Seuran perustava kokous pidettiin 30.6.1890 Kymölän seminaarissa. Kirjassa kerrotaan seuran 25-vuotisesta toiminnasta. Se sisältää myös Sortavalan Evankelisen seuran säännöt, jotka Keisariilinen Suomen Senaatti oli vahvistanut…
Sortavalan luterilainen kaupunkiseurakunta aloitti toimintansa 1.5.1918, Kirjassa kerrotaan seurakunnan vaiheista. Kaupunkiseurakunnalla ei ollut omaa kirkkoa, vaan Sortavalan maaseurakunta ja kaupunkiseurakunta käyttivät yhteistä kirkkorakennusta.…
Sven Gabriel Elmgrenin kirjoittama Suomalaisia päivätapahtumia ilmestyi alun perin ruotsiksi lyhyempänä laitoksena. Vuoden 1895 painoksen sisältö ulottuu vuoden 1894 loppuun. Kirjassa on lueteltu tärkeitä tapahtumia vuosilta 1157-1894 ensin…
Julkaisussa on esillä karjalaisia kansanpukuja tekstein ja värikuvin. Se on osa julkaisusarjaa, jossa esitellään suomalaisia kansanpukuja 1800-luvulta. Tämä on kirjasarjan ensimmäinen osa Karjala.
Iivo Härkösen matkakuvaus sisältää tietoa mm. Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Laatokan Karjalan historiasta, luonnosta, karjalaisista asukkaista ja heidän elinkeinoistaan.
Syntymäpäiväkirja : raamatunlause ja hengellinen värsy suomalaisesta hengellisestä runoudesta poimittu kullekin vuoden päivälle. Kirja on kuulunut Hilja Hällströmille (1861—1900). Kirjasta löytyy mm. seuraaviin henkilöihin liittyviä tietoja: Maikki…
Julkaisussa esitellään rajakarjalaisia häätapoja ja - taikoja, mm. liittyen lemmennostatukseen, morsiamen pukemiseen, morsiussaunaan ja häävuoteeseen. Ensimmäisellä sivulla mainitaan viitteenä: "Artikkeli perustuu kirjoittajan kesällä 1931…
Johan Lagus (16. lokakuuta 1733 Kesälahti – 3. huhtikuuta 1806 Iisalmi) oli lääninrovasti ja valtiopäivämies. Hän valmistui Turun akatemiasta 1757 filosofian maisteriksi. Hänen väitöskirjansa aihe käsitteli Karjalan talouselämää. Väitöskirja…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
