Aineistot (yhteensä 257)

Tarinassa kerrotaan vanhoista asuinpaikoista. Vanhat asuinpaikat oli rakennettu vesistöiltä piiloon. Niitä ei vesillä liikkuja voinut nähdä, mutta niistä oli mahdollista seurata vesillä liikkujia.

Matti Huru kertoo kalastuksesta ja luontaistaloudesta, jota harjoitettiin Kattajärvellä alkuaan Ruukinpirtin maisemissa, jonne hänen vanhempansa olivat asettuneet asumaan v. 1921. Luttojoki lähivesistöineen oli kalarikasta aluetta aina…

Kesä 1938 oli kuiva kesä, metsäpaloja oli paljon. Kun palo saatiin rajattua ja sammutettua paikalle komennettu miesporukka ehti kalastamaan. Uistin pudotettiin varovasti veteen, sitä ei saanut liikutella. Kalaa oli paljon, harria ja taimenta ja myös…

Haastateltavan lapsuudessa Akkajärvellä elettiin luontaistaloudessa, elinkeinoina olivat kalastus, poronhoito ja metsästys. Ympärillä olevissa vesistöissä oli runsaasti isokokoista kalaa. Kalastusta harjoitettiin kestävän kehityksen periaatteen…

Petsamossa kolttasaamelaisten sukujen hallintoalueet jakaantuivat seitsemän suvun: Feodoroffin, Fofanoffin, Gauriloffin, Kiprianoffin, Mosnikoffin, Semenoffin ja Sverloffin sukujen kesken. Jokaisella suvulla oli omat määritellyt asuin-, kalastus-,…

Kullankaivaja Matti Kullervo Korhosen haastattelu Tukholmassa kesällä 1981 hänen urastaan kullankaivajana Lemmenjoella, kaivinkoneen hankkimisesta, velkaantumisesta ja sen jälkeisistä seikkailuista maailmalla.

Niilo Rauhalan muistele 35 vuotta kestänyttä elämäänsä kullankaivajana Lemmenjoella Martti Timosen ja Seppo J. Partasen tuottamassa kaksiosaisessa radio-ohjelmassa v. 1985.  Nipa kertoo kuinka kultaryntäys Lemmenjoelle alkoi v. 1949 ja miten…

Katkelmia kullankaivajien haastatteluista vuodelta 1982. Unto Koivunen tarinoi platinahipusta, Niilo Ranttila Lemmenjoen kullan löytymisestä, Heikki Kokko, Niilo Raumala ja Heikki Pihlajamäki muistelevat elämää Lemmenjoen kultakentillä. Muistoissa…

Kultaseppä Aarne Alhonen on sikäli erikoinen kullankaivaja, ettei hän etsi Lemmenjoelta kultaa vaan korukiviä. Kesät kuluvat vanhojen kullankaivuupaikkojen seulonnassa ja kivien lisäksi jokunen kultahippukin on tarttunut lapioon. Lapin korukivistä…

Ruska-aika Lemmenjoella on kiireistä aikaa, turistit ovat löytäneet Lemmenjoen. Suurin osa matkailijoista käy päiväseltään veneellä reissun Kultasatamassa. Turismi, poronhoito ja kullanhuuhdonta sopivat hyvin samalle paikkakunnalle kun…

Haastateltava on tullut Lemmenjoelle kultaa kaivamaan isänsä kanssa vuonna 1948. Tuolloin niinsanottu kultaryntäys kesti noin 5 - 6 vuotta laantuakseen sitten ja alkoi uudelleen 1970-luvun loppupuolella kun kullan hinta nousi. Osa kullankaivajista…

Lapin kullankaivajien liiton puheenjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoo haastatteluussa minkälainen vaikutus kullankaivuulla on ollut Lemmenjoen kansalispuiston syntyyn ja luontoon. Konekaivuun aloittaminen luonnonpuistossa toi mukanaan uusia haasteita…

Niilo Ranttila kertoo Lemmenjoen kullan löytymisestä syyskuussa 1945 ja sitä seuranneesta kultaryntäyksen tapahtumista. Lemmenjoen kultaryntäys ajoittui vuosille 1948-1950 ja parhaimmillaan kultaa oli kaivamassa jopa 200 henkeä. Monet olivat…

Miessinmaan lahjat ja laulut, tarinointia ja tunnelmointia Miessinmaan kuvernööri Heikki Pihlajamäen kämpässä helmikuussa 1984. Martti Timonen, Seppo J. Partanen ja Hanski Aaltio hiihtivät Lemmenjoelle kiittämään kullankaivajia, joita oli haastateltu…

Pellossa syntyneelle kunnanlääkärille Lappi erityisolosuhteineen oli tuttua, mutta vaimolle talvella jopa viikon kestäneet - 50 C:n pakkaset olivat liikaa. Inarissa oli tuohon aikaan kaksi lääkäriä, jotka hoitivat vastaanottotyön lisäksi satoja…

"Akat ne tieltä pallaa, mutta pallaa ne joskus miehetkin", totesi Lauri Kiviniemi, kun outo valoilmiö palautti Jääsaaren kämpälle matkalla olleet miehet takaisin kotiin. Moossinanselältä oli ilmestynyt traktorin eteen valopallo, jonka kaikki kyydissä…

Inarin viimeinen hukkatarha rakennettiin T.I. Itkosen mukaan v. 1870 lähelle Suonikylän rajaa Sulkus- ja Vuoskujärven välille, kahden vaaran notkelmaan. Tarha oli pohja-alaltaan 9-kulmainen, läpimitaltaan 15-17 m. (Itkonen 1984, 63-64). Tämän vanhan…

"Muikku, käärme ja piikanen tyttö eivät ole päässeet tunturin yli vaan ne on pitänyt tuoda". Rktl:n seurantatutkijana ja troolikalastajana Inarijärvellä toiminut Jaakko Kyrö kertoo, miten muikkukanta syntyi Inarijärveen ja mitä siitä seurasi.…

Sodan jälkeen Inarjärveltä saatiin niin paljon kalaa, että sen kanssa joskus hätävy. Nuotalla saatiin parhaimmillaan 800 kilon saaliita, jotka suolattiin kerroksittain puutynnyreihin ja vietiin myytäväksi. Parhaita kauppakaloja olivat siika ja…

Jaakko muistelee lapsuuttaan Koppelon kylässä. Lapsia oli perheissä paljon ja taloissa asui oman perheen lisäksi myös muita sukulaisia. Kyrön perheessäkin oli kolmetoista lasta, joista kaksi kuoli kuristustautiin ja yksi syntyessään v. 1941.…

Keväisin kun Jokisuun selkä aukesi kaikki kynnelle kykenevät miehet ryntäsivät Koppelosta kalastamaan Jokisuulle. Kalastustukikohtina olivat Mustasaari, Lahessaari ja Rohelmasaari. Kalaa nuotattiin yleensä muutamia päiviä yhtä soittoa ja iltaisin…

Vanhaan aikaan Inarijärvellä kalastettiin tietyillä nautinta-alueilla. Toisten perheiden kalastusalueille ei menty. Nuottaus oli perinteinen kalastusmuoto ja sitä vedettiin lähes vuorokauden ympäri. Aamuyöstä torkahdettiin muutamia tunteja tietyillä…

Jaakko Kyrö muistelee Kivilahdessa vuonna 1948 löytämäänsä karhunpesään liittyviä tapahtumia. Karhunpesä oli löytynyt velipojan kanssa tehdyllä hiihtoretkellä. Löydöstä lähdettiin kertomaan isälle, joka innostui kuulemastaan. Karhunpesälle palattiin…

Helga Malm oli lahjakas ja tomera nainen, joka hoiti terveyssisaren toimen ohella myös mm. Kaamasen kievaria ja luottamustehtäviä Inarin kunnassa. Hyviä tekoja haittasi ahneus, joka joissain tapauksissa meni liian pitkälle. Yksi tällainen…

Ivalon hautausmaa kätkee multiinsa monia kulkumiehiä. Yksi heistä oli portin pieleen haudattu Hente Alaluusua, joka toimi savotoilla muun muassa metsä- ja uittotyöväenliiton toimitsijana ja luottamusmiehenä. Hente oli itseoppinut, sopuisa mies, joka…

Pellisellä oli kesällä 1953 "iso pyörä lähtenyt heittämään". Etualan matkustajakodin vävy oli lähtenyt saattelemaan Morgamin latvoilta Pellistä hoitoon. Saattomatkalla Pellinen oli alkanut riehua matkustajakodissa ja puukottanut erästä isäntää, jonka…

Erkki Jomppanen, Oiva Kola ja Jussi Kyrö kulkivat ahkerasti ministerivierailuilla Helsingissä. Lähetystön matkojen tarkoituksena oli rahoituksen hankkiminen julkista rakentamista varten. Matkoilla sattui myös kommelluksia, joista on jäänyt juttuja…

Palkisojalla, Tammijärven maastossa riehuneen metsäpalon vartiomieheksi määrättiin eräs  sammutustyöhön komennettu kulkumies. Hän pyysi toimittamaan itselleen Palkisojan tienvarren rumpuun piilotetusta nahkasalkusta lääkkeet. Salkun tarkemmassa…

Tarina kertoo mitä Pentti Lehtolan uteliaita matkailijoita varten sepittämät jutut saivat aikaan ja mitä Matti Lehtola joutui kokemaan ryhtyessään oikomaan tieteen tekijöiden todeksi uskomia juttuja.

Laura-täti reissasi paljon ja hänen saapumisensa oli aina aavistettavissa, toteaa Matti Lehtola, joka muistelee tätinsä elämää. Asuinpaikkojakin oli peräti neljä, jotka vaihtelivat vuodenajan mukaan.

Matti Lehtolan isä joutui poliisihommissaan selvittelemään Solojärvellä tapahtunutta mystistä porovarkautta. Poroja katosi tokasta, eikä mitään jälkiä porojen kuljettamisesta tai terurastamisesta ollut nähtävillä. Ainoa alueella liikkunut henkilö oli…

Nellimin saha tuotti sähköä yhtiön omiin tarpeisiin jo 1930- luvulla. Höyrykoneiden kapasiteetin ja tekniikan lisäämisen avulla voitiin vastata tuotannon kysyntään ja laajentaa sähkönjakelua myös lähitaloihin. Erityistä linjaverkostoa ei kuitenkaan…

Sammeli Kuuva pohtii ihmisen kulttuurijälkien ja paikannimistön syntyä.

Eläkkeellä oleva opettaja Riitta Junttila muistelee Laura Lehtolan kanssa käymiään haastattelutuokioita, joita hän teki tutkielmaansa varten 1980-luvulla. Laura oli jäänyt varhaiseläkkeelle katekeetan työstään terveydellisistä syistä. Työtään…

Riitta Junttila teki pitkän työuran Ivalon ala-asteella alkuopetuksessa. Koulumaailmassa rajat ovat tärkeitä ja se, että kaikki opettajat noudattavat yhteisiä pelisääntöjä. Rehtorin tuki ja esimiestaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä tulokselliselle…

Letukka, Veteraani, Ford, Sisu. Tässä muutamia kuorma-autoja, joita Sammu Palokangas on elämänsä varrella sompaillut. Ensimmäinen auto 1920-luvulla oli kaksivaihteinen ja siinä oli puupyörät. Etenkin takapyörät kuumenivat kuorman ajossa, joten ne…

Lasten tehtävänä oli auttaa vanhempia kotitöiden teossa, veden ja puun kannossa, lehmien lypsyssä sekä lehtikerppujen ja heinänteossa. Työn lomassa käytiin koulua ja leikittiin etupäässä ulkoleikkejä. Myrkkyroona, ruutupelit, piilosillaolo, könkkä ja…

Kerttu Niemi työskenteli Liinahamarissa ruokalassa ja tutustui samalla myös kolttaväestön elämään. Erityisen vaikutuksen teki komeasti pukeutunut Koltta-Santeri jolla oli iso timantti kädessään. Koltta-Santeri toimi Liinahamarissa pihamiehenä…

Ennen talvisodan syttymistä 1939 Petsamossa vallitsi epävarma tunnelma. Lapset käskettiin toimittaa ensimmäisenä pois sodan uhan alta. Venäläiset lentokoneet ilmaantuivat taivaalle ruokatunnin aikana ja illalla jouduttiin jo lähtemään kuoma-auton…

Rouva Blomqvistin omistamassa ruokalassa söi päivittäin 90-100 miestä. Leivät, pullat ja ruoat tehtiin itse ja siinä sivussa hoidettiin lehmiä. Paistamiseen tarkoitetut uunit sijaitsivat ulkona. Työpäivät olivat pitkiä aamuviidestä iltakymmeneen.…

Kerttu Niemen työura alkoi Petsamon Liinahamarissa ruokala-apulaisena. Hänen veljensä oli kirjoittanut, että pesti olisi tarjolla ja palkkakin oli moninkertainen verrattuna palvelijan saamaan palkkaan Sodankylässä. Ruoanlaitto oli tuttua hommaa,…

Entisaikaan kotieläimistä ja porosta hyödynnettiin kaikki joko ruoaksi tai vaatteiksi. Eläinten verestä tehtiin veripalttua, -makkaraa ja -leipää. Poron vatsassa olevaa "kuninkaan lakkia" käytettiin verimakkaran teossa. Veren joukkoon pantiin…

Heikki Aikio oli Iijärven viimeinen vakituinen asukas. Nyt paikka on jäänyt kesäasujien käyttöön. Iijärveltä on löytynyt nelijalkaisia aittoja, joiden arvellaan olleen aiemmin järven rannalla asuneiden norjalaisten perua. Isänisä Juhani Aikio muutti…

Inarissa niinkuin muuallakin Suomessa raivosi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa monia tartuntauteja, joihin kuoli paljon väkeä. Maria Kokko jäi ainoana lapsena eloon seitsenhenkisestä sisarusparvesta. Muut kuolivat joko kuristustautiin tai…

Jouko Mattila muistelee Ivalojoen suuria tulvia ja pohtii, miten mahdolliseen suurtulvaan voitaisiin varautua. Ensimmäinen mummolta kuultu muistitieto suurtulvista ajoittuu 1800-luvulle, jolloin koko Kyrönpuoli peittyi veden alle. Lehmät ja asukkaat…

Pekka asettui evakkomatkalta paluun jälkeen Tsurnuun, äitinsä kotitaloon, jossa hän on viettänyt elämänsä aluksi äitinsä kanssa asuen ja myöhemmin asuinkumppaninsa Inkan kanssa. Toimeentulo on saatu luonnosta ja poroista. Sodan jälkeen käytiin…

Saksalaiset rakensivat v. 1942 huoltokeskuksen Akujärvelle Petsamon ja Luton rintaman ammus- ja muonahuoltoa varten. Huoltoalue oli huolellisesti suunniteltu ja varustettu ilmatorjuntaa ja mahdollista hyökkäystä varten juoksuhaudoilla ja poteroilla.…

Nangujärven ympäristössä toimi kolme vankileiriä, joihin oli sijoitettu toistasataa sotavankia ja kuusikymmentä muulia. Vangit työskentelivät metsätöissä ja puutavaran kuljettajina muulikolonnoissa. Osa vangeista menehtyi leirioloissa ja heidät…