Ryhmäkuvasta tunnistettu takarivistä vasemmalta Anja Peltonen (Heikkilä), Paula Peltonen ja Aira Peltonen (Heikkilä) ja eturivistä oikealta Suoma Peltonen (Hyrylä). Kuva on n. vuodelta 1927 Torpinkylästä.
Torpinkylän kansakoulussa n. vuonna 1918 otettu koulukuva.
Kuvasta tunnistettu eturivistä vasemmalta kolmas Anja Peltonen (Heikkilä) ja keskiriviltä vasemmalta viides Martta Salmi (Tervo). Opettaja on Ivar Salmi.
Torpinkylän kansakoulussa n. vuonna 1933 otettu luokkakuva.
Kuvasta on tunnistettu takarivistä vasemmalta kolma Paula Peltonen ja kuudes Aira Peltonen (Heikkilä).
Opettajat ovat Mandi ja Ivar Salmi.
Torpinkylän kansakoulussa n. vuonna 1930 otettu luokkakuva.
Kuvasta tunnistettu eturivistä vasemmalta viides Aira Peltonen (Heikkilä) ja toiselta riviltä vasemmalta neljäs Paula Peltonen.
Opettajat ovat Mandi ja Ivar Salmi.
Juhannuskahvit Kylä-Arvilassa 1924.
Seurueesta tunnistettu eturivistä oikealta Selma Peltonen (Arrenius), toinen Hilja Riihimäki (Kaiku), neljäs Anja Peltonen (Heikkilä, viides Hanna Arvila.
Takarivistä oikealta Suoma Peltonen (Hyrylä), Laura…
Kuva on n. vuodelta 1927 - 28.
Kuvassa on vasemmalta Suoma Peltonen (Hyrylä), Paula Peltonen, Selma Peltonen (Arrenius), Wiljam Peltonen ja Anja Peltonen (Heikkilä).
Kuvasta tunnistettu niittomies Wiljam Peltonen, haravoitsijat oikealta Selva Peltonen ja Hanna Arvila, pieni poika Aimo Arvila ja takarivistä vasemmalta Maria Aalto.
Kuvasta tunnistettu eturivistä toisena Suoma Peltonen (Hyrylä), neljäntenä Maria Aalto ja keskirivistä vasemmalta Hanna Arvila ja toisena Laura Arvila.
Pellavaa loukutetaan uudessa Arvilassa 1940-luvun alussa.
Tunnistetut eturivissä vasemmalla Maria Aalto ja oikealla Aira Peltonen (Heikkilä).
Takarivissä vasemmalla Kyllikki Hannukainen (Riihimäki).
Rippikoululaisia Pukkilan kirkon portailla n. vuonna 1938.
Kuvasta tunnistettu edessä oleva kanttori Eino Piirola, alariviltä laskettuna toisella rivillä oikealla Sävy Hannula (Salmi), kolmannella rivillä vasemmalta ensimmäisenä Paula Peltonen.
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään sisaria Reeta Tinkalaa ja Heidi Kaurasta sekä edellisen puolisoa Yrjö Tinkalaa ja Pentin Olli-veljen vaimoa Anna…
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään sisaria Reeta Tinkalaa ja Heidi Kaurasta sekä edellisen puolisoa Yrjö Tinkalaa ja Pentin Olli-veljen vaimoa Anna…
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään sisaria Reeta Tinkalaa ja Heidi Kaurasta sekä edellisen puolisoa Yrjö Tinkalaa ja Pentin Olli-veljen vaimoa Anna…
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään tuttavaa Eero Vesteristä. Haastattelussa Vesterinen kertoo ystävyydestään ja yhteisistä kokemuksistaan Pentin kanssa,…
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastatteluista, joissa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään tuttavia ja naapureita Toivo Niemimäkeä, Toivo Tuomista ja Hilma Karppista. Toivo Niemimäki kertoo muistojaan Pentti…
Haastateltavina Väinö Ritola ja Urho Selkäinaho
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastatteluista, joissa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään tuttavia Eero Väinö Ritolaan ja Urho Selkäinahoa. Pentti Haanpään…
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastatteluista, joissa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään nuoruusajan tuttavaa Kerttu Hyväristä. Hyvärinen kertoo muistoja Pentistä tämän nuoruusvuosilta. Keskustelun aiheena…
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastatteluista, joissa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään Olli-veljen poikaa Jussi Haanpäätä. Jussi Haanpää kertoo muistojaan Pentistä sekä sotaa edeltävästä ajalta,…
Rakennus on toiminut 1800-luvulla mm. pappien ja nimismiehen asuntona. Viimeiseksi Lehtiniemen pientilan päärakennuksena vuosina 1889-1927, ensin Torppari Matts Johanssonin ja sitten hänen poikansa August Lehtisen omistamana ja asuttamana.…
Johan Mattson Rindell syntyi Nousiaisten Alakylän Pietilän talossa 1837.
Nousiaisissa nuorena häntä kutsuttiin häämusikantiksi. Hänet tunnettiin myös etevänä ihmisten lääkitsijänä.
Kouluja hän kävi Turussa. Hän toimi lukkarina,…
Kuppikivet ovat muinaisjäännöksiä, pyöreitä uurrettuja koloja kivessä tai kalliossa, niin sanottuja uhrikuoppia.
Kuppikivet sijaitsevat Kaitaraistentien varrella.
Tohtori A. Anttilan toimittamassa Lönnrotin elämäkerran toisessa osassa alunperin ilmestynyt ja sittemmin Kainuun Sanomissa julkaistu kertomus Elias Lönnrotin viimeisestä vierailustaan Viipurin, Lappeenrannan ja Kuopion kautta Kajaaniin.
Kajaani-lehdessä vuonna 1933 julkaistu artikkeli runoilija August Ahlqvistin, kirjailijanimeltään A. Oksanen, vierailusta Kajaanissa vuonna 1847. Siellä Ahlqvist muun muassa vieraili ystävänsä Elias Lönnrotin luona, tapasi tulevan vaimonsa Maria…
Vuonna 1927 herättivät ihmetystä erään vanhan taloryhmän rauniot Hyrynsalmen pitäjässä. Rauniot sijaitsivat noin 10 kilometriä Hyrynsalmen kirkolta Moisiovaaran kylään johtavan maantien varrella. Artikkelissa pohditaan, kuka tämän tilan on aikoinaan…
Maaliskuun 6. päivänä 1651 kreivi Pietari Brahe myönsi Kajaanin kaupungille kaiken sen erämaan kaupungin eteläpuolella, joka ulottui Lehtovaaran kylään asti kahden peninkulman pituudelta. Linnalle annettiin alueet joen pohjoispuolella. Artikkeli…
"Kun Kajaanin kaupunki 1651 perustettiin, oli se todellisuudessa kaupungin nimeä kantava maalaiskylä, jonka vähälukuiset asukkaat elättivät itseään maanviljelyksellä ja karjanhoidolla."
G. Enwald kertoo artikkelissaan, miltä näytti Kajaanin…
Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko,…
G. Enwald kertoo kuopiolaisessa Tapio-lehdessä 7.3. ja 4.4. vuonna 1875 ilmestyneistä, nimimerkin "Juho" kirjoittamista mielipidekirjoituksista koskien Kajaania, sen kansaa ja sivistystä.
13. joulukuuta 1743 Kajaanin kaupungissa aloitettiin oikeudenkäynti, jossa Diedrick Troliinin tytärtä Anna Gretha Troliinia syytettiin lapsen murhasta. Murhatun lapsen isä oli venäläinen kapteeni Scherajeff, joka pikkuvihan aikaan 13.9.1742 oli…
Matkallaan Suomessa alkusyksystä 1819 poikkesi keisari Aleksanteri I myös Kajaanissa. Keisarin seurueeseen kuuluva ruhtinas Wolkansky ilmoitti keisarin vastaanottoa järjestelevälle kapteeni Sebastian Gripenbergille, että keisari 28. elokuuta söisi…
5. toukokuuta 1828 syttyi Kajaanin kihlakuntaan kuuluvan Paltamon pitäjän kruununnimismiehen Matthias Wilhelm Wennerströmin talossa, Parkinniemessä, tulipalo. Wennerström ei itse ollut palon hetkellä kotona, mutta hänen vaimonsa, kaksi lastaan ja…
Vuonna 1852 antoi silloinen Oulun läänin maaherra Kajaanin kihlakunnan metsiä koskevan julistuksen, jonka tarkoitus oli säädellä metsien hakkuuta. Ennen tätä julistusta saivat yksityiset kajaanilaiset metsänomistajat tehdä metsilleen mitä halusivat.…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
