Fredrika Pietilän pienoisromaani Kihlatut (1878) kertoo rinnakkain talonpojan tyttären Maijun ja merimiehen tyttären Kaisun elämästä 1840-luvun Oulussa. Pietilä ottaa kantaa moniin naisen asemaan liittyviin epäkohtiin, kuten miehen naittajavaltaan ja…
Vuonna 1852 antoi silloinen Oulun läänin maaherra Kajaanin kihlakunnan metsiä koskevan julistuksen, jonka tarkoitus oli säädellä metsien hakkuuta. Ennen tätä julistusta saivat yksityiset kajaanilaiset metsänomistajat tehdä metsilleen mitä halusivat.…
Keiteleen koulujen välisen hiihtokilpailun voitti Sulkavanjärvenkoulu, joka sai haltuunsa Pielaveden-Keiteleen säästöpankin konttorin lahjoittaman Puijon linkkitornin pienoispatsaan. Kuvassa Keiteleen konttorinhoitaja Yrjö Sikström luovuttaa…
1940-luvulla Keiteleellä toimi keskikoulun kannatusyhdistyksen puuhaama keskikoulu. Kieltenopettajana oli mm. eversti Aug. Kuistio. Kuvassa vasemmalta tri. Veikko Kolehmainen, rva Viola Kuistio, rva Anna Kolehmainen, eversti Kuistio ja perheen poika…
Hämeenlinnan keskustan ja Myllymäen välinen notkelma joutui kevättulvien aikaan veden valtaan, samoin kuin linnan ja kaupungin välinen aluekin. Melojan takana Myllymäen alarinteessä näkyy Suomen 7. Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan kasarmeja ja…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Vasemmanpuoleisessa talossa oli ylhäällä ravintola, alakerrassa maitomyymälä (Työväen osuuskauppa). Oikeanpuoleisessa talossa tekstiili- ja jalkineliike (Työväen osuuskauppa).
Ketunmetsästäjät (3_10 Honkajoki, Kirkonkylä). Vas. Niilo Takala ja Paavo Vanhahonko, edessä ajokoira. Niilon olalla ammuttu kettu ja kädessä luodikko. Niilo Takala tunnettiin taitavana metsästäjänä huolimatta hänen huonosta kuulostaan ja polion…
Kettu rauhoitettiin 1930-luvulla. Rauhoituksen seurauksena kettukanta lisääntyi huomattavasti ja rauhoitus jouduttiin kumoamaan. Ketusta alettiin maksaa tapporahaa.
Kertoja tapaa metsäretkellään korpin, joka istuu hänen rekeensä. Selviää, että kyseessä on Kultalassa kasvanut kesy korppi. Korppi on kova sotkemaan paikkoja ja lopuksi ulkomaalaiset turistit haluavat ostaa sen ja vievät sen mennessään.
Kumpuselän entisellä kansakoululla oli kansalaisopiston järjestämä kunnan johtohenkilöiden ”piinapenkki”. Keskustelua kuntaa koskevista asioista. Kuvassa toinen vasemmalta kansalaisopiston rehtori Raimo Niskanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Keiteleellä alkoi kunnan toimitalon pihan ja sen läheisyydessä olevan paikoitusalueen kestopäällystäminen. Myös säästöpankin edusta päällystetään. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.10.1971.
Hämeenlinnan keskustan mittavia rakennushankkeita 1920–1930-lukujen vaihteessa olivat mm. Kariston kustannusliikkeen uusi toimitalo, suojeluskuntatalo Hämeen Suoja sekä Paavonkulman viisikerroksinen asuin- ja liikerakennus. Myös keskustan kouluoloja…
Raision VPK rakennutti paloasemarakennuksen viereen kioskirakennuksen vuonna 1968. Siinä aloittivat toimintansa Leena Lehden makeiskioski, Aili Niemisen kukkakauppa ja Helvi Kivelän grillikioski.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
