Gustaf Toppelius (1786–1864) teki merkittävän elämäntyön lääkärinä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli mm. perustamassa Oulun läänin talousseuraa ja toimi taustavaikuttajana Oulun Wiikko-Sanomissa.
Osoitekalenterit olivat eräänlaisia puhelinluetteloiden edeltäjiä, ja nykyään ne ovat oivallinen apu suku- ja historiantutkijoille. Vuosien 1901-1902 Oulun osoitekalenteri sisältää yli tuhannen oululaisen ammatti- ja osoitetiedot sekä virastojen ja…
Oulun osoitekalenteri 1912-1913 on jaettu neljään osaan. Varsinaisten osoitetietojen lisäksi siinä esitellään kaupungin virastot, liike- ja ammattiluettelo sekä taksat ja järjestyssäännöt. Kalenterin mainokset kertovat omaa kieltään 1900-luvun alun…
Kirkkoherra Rurik Calamnius (1872-1921) oli viides Suomussalmen Karhulan pappilan kahdeksasta lapsesta. Nuoremmasta veljestä, Ilmari Kiannosta, tuli sittemmin tunnettu kirjailija ja vanhin veli Edvin esiintyi kirjailijana nimellä Esko Virtala.…
I. K. Inha (1865-1930) oli monipuolinen kulttuurihenkilö. Hän oli toimittaja, kääntäjä ja kirjailija sekä uranuurtaja tieteen popularisoijana ja luonnonsuojelijana.
Vuoden 1906 Kansanvalistusseuran kalenterissa julkaistiin Inhan omakohtaisiin…
Outokummun kaivostoiminta alkoi vuonna 1910, kaksi vuotta kuparilohkareen löytymisen jälkeen.Historiikki sisältää Outokummun kaivoksen alkuvuosien historiaa.
Julkaisussa kerrotaan Outokummun kaivoksen historiaa malmiesiintymän löytymisestä (1910) lähtien, nostetuista malmimääristä ja jalostuksesta ja jatkokäsittelystä.
Pekka Kotilainen perusti vuonna 1886 yhtiön, johon tavaratalon lisäksi kuului muun muassa tukkukauppa ja limonaditehdas. Kotilaisen sekatavarakauppa sijaitsi kaupungin keskustassa torin laidalla.
Alarivi vasemmalta: Salme Kokkonen, Helena Toppinen, Tarja Rytkönen, Helena Rytkönen, Helena Kokkonen, Aino Nousiainen, Anja Mähönen, Arja Rytkönen, Pirjo Mäkäräinen
Nykyinen Joensuun kirkko valmistui silloisen Nikolainkadun päähän vuonna 1903. Se oli kolmas kirkko Louhelan mäellä. Ensimmäinen, Louhelan tilan väentuvasta kunnostettu kirkko palveli 1851 perustettua kaupunkiseurakuntaa vuodet 1851—1864, kunnes…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…
Paavo Tiihonen oli töissä Nousiaisten Postissa, hän oli myös Nousiaisten "kotiseutuvalokuvaaja" sekä Vakka-Suomen Sanomien freelancer-toimittaja-valokuvaaja.
Paavo Tiihoselle myönnettiin vuonna 2008 Vuoden Henrik -arvonimi.
Arvonimeä kantavaa tunnustusta on myönnetty vuodesta 2002 alkaen kotiseutupäivillä aktiiviselle kuntalaiselle mm. ansioituneesta kotiseututyöstä.
Kuvassa myös Jarkko Lahtonen,…
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Paavonkulman punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1929 Palokunnankadun ja Rauhankadun kulmaukseen. Kulmarakennuksessa on liikekerroksen lisäksi neljä asuinkerrosta. Rauhankadun puolella on tornimainen…
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema asunto-osakeyhtiö Paavonkulma oli valmistuessaan vuonna 1929 Hämeenlinnan suurin rakennushanke ja korkein talo viisine kerroksineen. Rakennuksessa oli myös kaupungin ensimmäiset hissit. Tohtori Ensio…
Pahkamäen emäntien kerholaisia päättäjäisjuhlassa. Toinen oikealta Helga Puranen ja hänen vasemmalla puolellaan Anni Savolainen. Kolmas vasemmalta Kaija Paananen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.5.1978.
Pahkamäen kyläläisiä 1960-luvun alussa. Edessä lapset vasemmalta Kirsti Huttunen ja Riitta Huttunen. 1. rivi vasemmalta 2. Mirjam Nuutinen 4. Bertta Vilpponen 5. Eero Huttunen Toivolan poika 6. Kyösti Vilpponen 7. Yrjö Vilpponen 8. Erkki Leinonen…
Vasemmalla Pahkamäen Otsatupsu. Kunnan omistuksessa oleva alue, josta ei ole kaadettu metsää vuosikymmeniin. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 17.5.1969.
Pahkamäen savotta. Tauolla vasemmalla Olavi Turkka, Eemil Tarvainen, Pentti Huttunen, Onni Dianoff, Kyösti ja Ilmari Vilpponen sekä Matti Matilainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.3.1968.
Pahkamäen savotta. Työnjohtaja Risto Into vasemmalla, metsähoidonneuvoja Eero Korpela ja työnjohtaja Pentti Huttunen mittahommissa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.3.1968.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
