Aineistot (yhteensä 10716)

1857
Helsingin–Hämeenlinnan radan työpiirustukset hyväksyttiin vuonna 1857, ja samana vuonna ilmestyi Karta öfver jernvägen emellan Helsingfors och Tavastehus. Myös tulevat asemarakennukset on merkitty karttaan. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus…

Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) kirjoituksia

2004
Karstat eli kruplat (4_692 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 692. Kaksi puusta valmistettua levyä, joissa kädensijat. Toisella puolella on piikkimatto karstausta varten. Kehruuvillojen alkumuokkaukseen käytetyt työkalut. Näillä…

Nykyisen Siwa-myymälän naapurustossa ollut Karstaamo. Ryhmäkuvassa sen pihalla ovat Sohvi Mäkelä (vas.), Annukka Aavikko, Kalevi Aalto (edessä), Impi Aalto, tunnistamatta, Pirkko Aalto. Kolmas kuva esittää rakennuksen sisätiloja Impi Aallon (o.s.…

1878
Päijänne-lehdessä heinäkuussa 1878 ilmestynyt, mahdollisesti Minna Canthin suomentama kertomus, tekijänä August Blance. Ei suomentajan nimeä. Kannilan mukaan tämä teos mainitaan Päijänne-lehdessä ilmestyneessä arvostelussa (nro 20, 1879) Wiljan eli…

Tossavanlahden Mäkelässä esi-isien muistokiven äärellä Mäkelän isäntä Otto Saastamoinen ja emäntä Elsa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.11.1975.

Kahilaisen talo, Karppisen myymälä.

2004
Teos on taiteilijakirja. Teos on muodoltaan haitarikirja. Kuvien aiheena liikkeessä oleva pikkutyttö, Karlotta. Liittyy näyttelyyn Karlotta, Mörkö ja Meri Galleria Anhavassa 26.11.-19.12.2004.

1890-luku
Kenraali Eberhard Galindo myi vuonna 1883 omistamansa Karlbergin eli Mäkelän maatilan ja kartanon kesänviettopaikaksi Hugo Standertskjöldille. Standertskjöld osti myös myös muita maatiloja Karlbergin ympäristöstä, mm. Katajiston ja Metsänkylän…

1912
Signe Brander kuvasi Karlbergin kartanon rantapuiston yläviistosta varmaankin kartanon itäpäädyn tornista vuonna 1912. Rannassa näkyy kartanon venelaituri ja toisen laiturin päässä sijaitseva uimahuone. Kuvan keskellä olevan ison visakoivun taakse…

1920-luku
Karlbergin kartanon päärakennuksen eteläpuolella oli hyvin hoidettu rantapuisto. Eversti Standertskjöldin aikana rantapuistoon istutettiin mm. tammia ja lehmuksia. Rantapuisto oli kuitenkin etupäässä kukkapuisto, runsaissa kukkapenkeissä ja…

1890-luku
Upporikas kapteeni, myöhemmin eversti Hugo Standertskjöld (1844–1931) osti Karlbergin kartanon kesäasunnokseen vuonna 1883. Arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli kartanon vanhan puurakennuksen muutos- ja laajennustyöt, jotka valmistuivat vuonna…

1900-luku (vuosikymmen)
Aulangon omistaja ja rakennuttaja eversti Hugo Standertskjöld oli ankara työnantaja, mutta hän piti myös hyvää huolta työväestään. Juhannuksena eversti järjesti palvelusväelleen "henkistä virkistystä" eli suuret juhannusjuhlat kuvassa näkyvän…

1900-luku (vuosikymmen)
Hugo Standertskjöld rakennutti Karlbergin kartanon päärakennuksen uudestaan barokkityyliin vuonna 1890. Arkkitehti Waldemar Aspelin käytti hyväkseen vanhan rakennuksen runkoa ja säilytti sen kaksikerroksisen keskiosan. Ristipäädyn muoto korvattiin…

1900-luku (vuosikymmen)
Karlbergin kartanon ympärillä oleva edustapuisto rajautui pohjoisen puolella saunarakennukseen ja sähkölaitokseen sekä siihen liittyneisiin rakennelmiin. Eversti Standertskjöld oli innostunut kaikista uusista keksinnöistä. Niinpä hän rakennutti…

1897
Sähketekstinä K. A. Tavastjernan nelisäkeinen muistoruno Minna Canthille.
 
Koneluettavat metatiedot: