Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana vanha kanneton kirja. Kirjan keskelle on leikattu soikea aukko, joka jatkuu suipentuen läpi kirjan. Leikatut sivut yhteen liimattuna sisältyvät teokseen. Uniikkikappale.
Pitkänsillan pieleen Keinusaaren puolelle perustettiin kuvernööri Rehbinderin aloitteesta puisto jo 1840-luvulla. Pinella-nimen puisto sai parikymmentä vuotta myöhemmin, kun ravintoloitsija A. Nordin korjautti puistossa olevan vanhan makasiinin…
Teos on taiteilijakirja. Teos on käsinommeltu, lehdet maalattu vesivärein vaaleanpunaisen eri sävyillä. Ei tekstiä, ei kuvia. Nahkaselkä, lukituksena nahkasuikale. Pakattu pahvilaatikkoon, jonka kannessa teksti Pink dreams. Taiteilija on kuvannut…
Teos on taiteilijakirja. Kaksi harmaata sisäkkäistä pahvikoteloa, jota sisältävät 130 numeroitua ja osin numeroimatonta artefaktia ja dokumenttiä: kuponkeja, kortteja, lehtileikkeitä, valokopioita jne.
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu satunnaisista katkelmista samankokoisista kirjoista, jotka saatu ilmaiseksi divareista. Kannen suunnittelu Rytkönen Dalia mukaellen. Teoksen takakannessa: "Uusiokirjat ovat television kanavasukkuloinnin ja…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana vanha kanneton kirja. Kirjan keskelle on leikattu pyöreä aukko, joka jatkuu suipentuen läpi kirjan. Leikatut sivut yhteen liimattuna sisältyvät teokseen. Uniikkikappale.
11. Pitäjien Parhaat -kilpailun osanottajat 1967. Edessä vas. Raimo Mikola, Martti Bloigujeff, Tuulikki Jauhiainen, Irja Hyvönen ja Vellamo Paananen. Takana vas. Kaarina Tuhkanen, Seppo Mikola, Eila Tuhkanen, Jouko Kaihenoja ja Erkki Alavillamo.
Vanhin tunnettu silta Vanajaveden yli sijaitsi 1600-luvulla linnan pohjoispuolella, suunnilleen nykyisen rautatiesillan kohdalla. Seuraava silta rakennettiin linnan ja Hätilänniemen välille 1740-luvulla. Ensimmäinen silta nykyiselle siltapaikalle…
Theodolinda Hahnssonin kertomus Pitkänniemen synnystä perustuu Hämeenlinnan seudulta peräisin olevaan kansantarinaan. Tarina kertoo Katumajärven Pitkäniemen synnystä kahden mahtavan hämäläisen, Aimon ja Kammon välisen taistelun tuloksena. Kertomus on…
Pitoemäntiä Jokikorvan Aune Hirviheimon hautajaisissa 1949. Vas. Paavo Hirviheimo tunnistamattoman henkilön sylissä, Toini Pakarinen, Helvi Serguskin, Kerttu Ruuskanen, Vieno Saastamoinen ja Hilja Mikkonen. Kuva Vieno Saastamoinen.
Claes Wilhelm Gyldén (1802–1872) toimi päämaanmittauskonttorin insinöörinä 1830–1840-luvuilla ja julkaisi tänä aikana kaikkien Suomen silloisten kaupunkien asemakaavat karttasarjana. Alkuperäisten karttojen koko oli n. 51 x 66 cm. Hämeenlinnan kartta…
Par l'abbé P. de M .....
74 s. ; 20 cm.
Niteeseen sidottu myös teos Defense du systeme des limites naturelles. Suite du plan de pacification.
Kirja saatu lahjoituksena Linköpingin Stifts- och Landbibliotek -kirjastolta. Mukana teksti: "Sändes med…
Planterin alahantaaki (4_756 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 756. Yhdestä puusta valmistettu lankkusahan (planteri) alapäähän kiinnitettävä kädensija (hantaaki). Maalaamaton ja kulunut. Kaksi kädensijaa vastakkaisilla puolilla.…
Teos on taiteilijakirja. "Dedicated to kisses". Liittyy näyttelyyn Indices/Poems for lips 23.3.-30.4.2006 Compost-galleriassa. Tuhannen kappaleen painos.
Teos on taiteilijakirja. Läpinäkyvän muovipussin sisällä värillisiä paperisuikaleita, jotka on lävistetty metallilangalla seinälle ripustusta varten. Paperien ympärillä vaalenpunaisen hopeanhohtoinen vyö, jossa mm. teksti Poesi. Kokonaisuus…
Naarkoskella Yli-Hyrylän pihalla otetut kuvat ovat vuodelta 1955 tai 1956 ja ne liittyvät Pukkilassa järjestettyihin Uudenmaan nuorisoseurojen maakuntajuhliin. Juhlien ohjelmassa oli näytelmä Pohjalaisia, joka esitettiin Yli-Hyrylän pihapiirissä.…
Anders Cajanuksen poika Daniel Cajanus syntyi Paltamossa 1704. Häntä kutsuttiin "pitkäksi suomalaiseksi", sillä hän oli täysikasvuisena neljä kyynärää ja neljä tuumaa (2,625 metriä) pitkä.
Käytyään jonkin verran koulua muutti Daniel ulkomaille ja…
Kirjoittaja Oskar Relander (1863-1930) oli suomalainen pedagogi ja kansanrunoudentutkija. Hän teki pitkän uran Sortavalan seminaarin johtajana 1908–1928, josta oli välillä poliittisista syistä karkotettuna Siperiaan 1916-1917.
Olla Teräsvuori (1888-1953) tunnetaan ennen kaikkea vapaan kansansivistystyön uranuurtajana. Hän toimi Joensuun Vapaaopiston rehtorina vuodesta 1922 ja opintokerhotoiminnan edistäjänä Pohjois-Karjalassa ja Suomessa. Hän oli myös filatelian…
Vuosikertomus Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton toimintavuodelta 1914. Nimi oli aikaisemmin Pohjois-Karjalan Hevosjalostusyhdistysten liitto. Vuonna 1914 liittoon kuului 13 yhdistystä.
Vuosikertomus Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton toimintavuodelta 1915. Vuonna 1915 liittoon kuului 16 yhdistystä. Puheenjohtajana toimi kauppias Eino Pakarinen Joensuusta.
Vuosikertomus Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton toimintavuodelta 1916. Vuonna 1916 liittoon kuului 16 yhdistystä. Puheenjohtajana toimi kauppias Eino Pakarinen Joensuusta.
Vuosikertomus Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton toimintavuodelta 1917. Vuonna 1917 liittoon kuului 13 yhdistystä. Puheenjohtajana toimi kauppias Eino Pakarinen Joensuusta.
Vuosikertomus Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton toimintavuodelta 1918. Vuonna 1918 liittoon kuului 13 yhdistystä. Puheenjohtajana toimi kauppias Eino Pakarinen Joensuusta.
Liikekalenteri sisältää Joensuun ja Pohjois-Karjalan yritysten, teollisuuslaitosten ja kauppaliikkeiden ilmoituksia vuodelta 1927. Siinä on tietoja Joensuun palveluista ja niiden osoitteet sekä huomattavimmat Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
