Aineistot (yhteensä 10747)
Järjestys:
Matti Koivusilta
Matti Koivusilta, hanuristi.
Syntymäpäivät Lauhalassa 1920
Soittajat Antto Myllymäki, viulu (Matti Myllymäen isä) ja Artturi Risuniemi, 2-rivinen.
Avainsanat: 1920-luku, haitarit, hanurit, harmonikat, Honkajoki, ihmiset, kansansoittajat, Lauhala, miehet, Myllymäki Antto, naiset, pelimannit, Risuniemi Artturi, ryhmäkuvat, soittajat, soittimet, syntymäpäivät, viulut
Hanuri
Kurikkalaisen Sameli Elomaan tekemä hanuri 1930-luvun puolivälissä, hinta 5000 markkaa. Anton Lampinen soitti pääasiassa Elomaan hanureilla.
Avainsanat: 1930-luku, Elomaa Sameli, esineet, haitarit, hanurit, harmonikat, soittimet
Antinluoman veljesyhtye
Vas. Leo, rummut, Aito, hanuri, Tauno, basso ja laulu. Kuvassa häitä soittamassa Saukonniemen lavalla 1960-luvun lopulla.
Avainsanat: 1960-luku, Antinluoma Aito, Antinluoma Leo, Antinluoma Tauno, haitarit, hanurit, harmonikat, Honkajoki, ihmiset, kontrabassot, miehet, musiikki, rummut, ryhmäkuvat, soittajat, soittimet, tanssiorkesterit, tanssiyhtyeet, yhtyeet
Urho Sasi, Anton Lampinen, Martti Sasi
Vas. Urho Sasi, mandoliini, Anton Lampinen, hanuri, Martti Sasi, viulu.
Matti Myllymäki
Matti Myllymäki, viulisti.
Avainsanat: Honkajoki, ihmiset, miehet, Myllymäki Matti, soittajat, soittimet, viulunsoittajat, viulut
Seppo Kalliomaan kvintetti 1957
Jyrki Taskinen, klarinetti, Reijo Järvenpää, hanuri, Usko Myllyniemi, trumpetti, Seppo Kalliomaa, basso, Aarne Kuusisto, kitara, vieraina Henry Vainionpää, saksofoni, Sakari Lusa, rummut ja Juhani Pere, vetopasuuna.
Avainsanat: 1950-luku, haitarinsoittajat, haitarit, hanurinsoittajat, hanuristit, hanurit, harmonikansoittajat, harmonikat, ihmiset, kitarat, klarinetit, kontrabassot, miehet, pasuunat, puhallinsoittimet, rummut, ryhmäkuvat, saksofonit, Seppo Kalliomaan kvintetti, soittajat, soittimet, tanssiorkesterit, tanssiyhtyeet, trumpetit, yhtyeet
Musiikkiyhtye Botnia Kapelle
Vas. dir. mus. Mauno Rinta-Säntti, viulu, dir. mus. Reino Hietamäki, hanuri, Mauno Kananoja, viulu, Matti Tuikkala, kitara, Seppo Kalliomaa, basso.
Preiviiki, meren alta kyläksi
2009
Reilun kymmenen kilometrin päässä Porin keskustasta löytyy Preiviikin hyvin säilynyt maaseutumaisema. Asukkaat ovat vuosisatojen vaihteissa olosuhteissa kehittäneet kylästä elinvoimaisen ja samalla vaalineet esi-isiensä kulttuuriperintöä, suojelleet…
Avainsanat: paikallishistoriat, Pori, Satakunta
Honkajoki soitti ja lauloi
2013
Mm. muistitietoon ja haastetteluihin perustuva kuvaus Honkajoen musiikkikulttuurin kehittymisestä. Käsikirjoitus.
Avainsanat: Honkajoki, musiikki, musiikkikulttuuri
Raakunpyyntialueet ja pyyntimenetelmät
2009-12-14
Suomujoen vesistö on ollut otollinen jokihelmisimpukan kehittymiselle puhtautensa vuoksi. Matti on pyytänyt isänsä kanssa aikanaan nimenomaan Luttojoen ja Suomujoen vesistöissä. Raakkua pyydettiin raakkupihdeillä, jotkut koettivat onneaan haavilla ja…
Raakun leviäminen ja helmen kehittyminen
2009-12-14
Helmenpyytäjä kertoo simpukan syntymisestä, simpukkapopulaation leviämisestä ja helmen kehittymisestä. Ylävirassa koirassimpukat laskevat maitinsa alavirrassa olevien naarassimpukoiden hedelmöitettäväksi. Siksi raakkuyhdyskunta saattaa paikoin olla…
Jokihelmisimpukka elää vanhaksi
2009-12-14
Helmenpyynnin kukoistuskausi on ollut vuosikymmenten 1850-1930 välillä. Jokihelmisimpukka elää keskimäärin 180 vuotiaaksi, vanhimmat kuitenkin jopa 280 vuotiaaksi asti. Simpukan ikä määritellään kuoren vuosirenkaista. Raakun kuoriaines on lujaa…
Isän mukana syttyi innostus helmenpyyntiin
2009-12-14
Kiinnostus helmenpyyntiin heräsi pikkupoikana isän mukana kulkiessa. Raakkupihdit ja muut pyyntikeinot tulivat aikaa myöten tutuiksi pyytäjien kertomuksia kuunnellessa. Kerran sattui kohdalle laadukas huulihelmi ja siitä maksettiinkin 5000 mk. Isä,…
Helmen säilyttäminen
2009-12-14
Satunnaiset helmenpyytäjät kokeilivet onneaan väliaikaisesti, kun sen sijaan ns. elinkautisilla pyytäjillä onni oli parempi. Hyvän helmen löytämiseen vaadittiin satojen, jopa tuhannenkin raakun avaaminen. Simpukan ulkokuoren lukemisen taito auttoi…
Hyvä helmi on kirkas kuin lasi
2009-12-14
Helmenpyyntiä voi verrata kullankaivuuseen tai lottoamiseen. Siihen innostuu varsinkin jos kohdalle sattuu hyvä ja arvokas helmi. Laadukkaan helmen tunnisti lasinkirkkaudesta, punaisesta tai mustasta väristä. Helmen jaloimmat yksilöt on luokiteltu…
Helmikauppa
2009-12-14
Helmi puhdistettiin ja se esiteltiin silkkialustalla ostajalle. Välittäjät tienasivat usein eniten helmikaupassa. Kertoja sai tosin kerran laadukkaasta helmestä 5000 mk, mikä vastasi kahdensadan poron tokkaa. Ivalon lennättimen johtaja Mauri…
Helmenpyytäjät Huhti-Heikki ja Arvid Wegelius
2009-12-14
Huhti-Heikki ja Arvid Wegelius olivat muualta Lappiin tulleita maailmanmiehiä, joista tuli helmenpyynnin elinkautisia vuosina 1890 - 1940.
Helmenkalastus ajoittui lämpimän veden aikaan
2009-12-14
Helmenkalastus alkoi yleensä juhannuksen jälkeen vesien lämmettyä ja sitä jatkui läpi kesän syksyyn saakka. Mikäli helmiä ei löytynyt, pyynti vaihtui kalastukseen. Simpukoita etsittiin kahlaamalla matalassa vedessä ja sukeltamalla syvemmässä kohtaa.…
Suomujoen puujumalat ja Utjanan helmireppu
2009-12-14
Eelis Peltonen oli tunnettu ketun ja ahman pyytäjä, mutta hän harrasti myös helmenpyyntiä Suomujoella vuosina 1910-1955. Suomujoki oli ollut venäläisten helmenpyytäjien pyyntipaikka vuosina 1840-1890, jolloin saaliit olivat olleet hyviä. Kiitokseksi…
Vesimyllystä ei ole kilpailijaksi sähkölle
2012-09-23
Vanhat vesimyllyt olivat aikanaan kiinnostavia kohteita. Niissä jauhettiin viljaa ja poikaset retkeilivät myöhemmin myllyjen läheisyydessä lintujahdissa. Myllyt toimivat osuuskuntaperiaatteella ja lansmestarina l. puheenjohtajana toimi…
Nilla Kyrö perusti kaupan kultarahoilla
2012-09-23
Monet Kyrönkylän miehet rikastuivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen kullankaivuulla. Erityisen onnekas oli Nilla Kyrö, joka rakensi saamillaan ansioilla aluksi ison talon ja sen jälkeen vielä kaupan. Kultaa löytyi erityisen paljon Hangasojalta,…
Vesimyllyn toimintaperiaate
2012-09-23
Vesimyllyt rakennettiin ojan päälle. Myllyn rakenne oli tarkkaan mietitty. Se oli yksinkertainen mutta tehokas. Myllykivet olivat yleensä graniittia ja ne haettiin joko Kultalasta tai Inarijärveltä.
Myllärin puuronkeitto
2012-09-23
"Oletko nähnyt suuta suurempaa?". "En, mutta oletko syönyt puuroa kuumempaa?". Näin sanaili mylläri pirulle, joka pyrki samalle puurokattilalle.
Myllyt ja Venäjän matto
2012-09-23
Ohran viljely oli Ivalojoen laaksossa 1920-luvulla hyvin yleistä. Lähes joka kylässä oli oma mylly, jossa jauhettiin vilja kotitarpeiksi. Suuret savottatyömaat ja tietyöt antoivat isännille tienestimahdollisuuksia kodin ulkopuolella ja niinpä…
Myllykosken mylly
2012-09-9
"Inarin vilja oli paljon valkiampi kuin Keski-Suomen vehnä", muistelee Aarne Akujärvi Ylivieskan isäntien todenneen, kun he näkivät inarilaisten evakkotaipaleelle mukanaan tuomat ohrajauhot. Ohra jauhettiin akujärveläisten talollisten omistamassa…
Juntti-Heikin ja Halko-Matin karhunkaato
Pekka Morottajan suku on kuuluisaa karhunkaatajasukua. Taitavat karhunpyytäjät, joihin Pekkakin lukeutuu, saivat lisänimen Karhu etunimensä liitteeksi. Karhu-Pekan kertomuksissa eletään aikaa, jolloin karhua pyydettiin talviaikaan. Pyynti tapahtui…
Rovasti Rämeen häälahja
Rovasti Räme paransi hevosen kipeytyneen jalan käydessään Akuniemessä. Talon tytölle hän antoi häälahjaksi keksipaketin ja neuvon olla suuttumatta yhtäaikaa. Tämä olikin paras lahja minkä Anni oli häälahjakseen saanut.
Karilleajo ja muita sattumuksia postireissuilla
Anni muistelee matkoja isän kanssa Inarin ja Akuniemen välillä. Eräs matka pimenevässä lokakuussa on jäänyt mieleen erityisesti. Posti-Matti tunsi reitin vanhastaan hyvin. Kerran kuitenkin sattui karilleajo ja isä komensi tyttären pumppuun. Kahden…
Lumikiitäjä korvasi postinjakelun porolla ja veneellä
toukokuu 2005
Posti-Matti saattoi ennakkoon sovituissa paikoissa jättää postia jopa puunhaaraan. Tämä herätti kanssamatkustajissa joskus ihmetystä. Postinkuljetus veneellä ja poroilla loppui 1954. Tämän jälkeen, ennen Sevettijärven tien valmistumista ja…
Isä kuljetti postia ja matkustajia
toukokuu 2005
Posti-Mattina tunnettu Matti Aikio kuljetti postia Inarista aina Räkkijärvelle asti. Kelirikkoajat olivat vaikeimpia aikoja vuodesta. Ongelmia oli joskus myös venemoottorin kanssa. Postinkuljetus ei ollut tiukasti aikatauihin sidottua, vaan välillä…
Nanguniemen hopeakäädyt osa3 : Kymmenen minuutin miljonääri
2012-08-29
Hopeakäätyjen löytyminen aiheutti melkoisen mediapyörityksen. Aarteen löytyminen kiinnosti suomalaismedian lisäksi myös norjalaisia tiedotusvälineitä. Aarteen arvoakin pohdittiin ihan asiantuntijavoimin ja löytäjä tunsi jossain vaiheessa olleensa…
Joulunviettoa Väylässä
Joulun alla haastateltava päätti järjestää Väylässä pikkujoulun asukkaille ja koululaisille, vaikka vastaaviin juhliin ei oltu totuttukaan. Joulupuuksi koristeltiin mänty, katettiin teepöytä, laulettiin joululauluja ja luettiin jouluevankeliumia.…
Nanguniemen hopeakäädyt osa2 : Aarteen merkitys
2012-08-29
Seppo Saraspää pohdiskelee hopeakäätyjen alkuperää ja palaa muistoissaan tunnelmiin, joita hän koki aarteen löydettyään. Monia kysymyksiä pyöri mielessä. Kuka korut oli kätkenyt ja miten ne olivat kulkeutuneet Inariin? Miksi juuri hän löysi korut?…
Nanguniemen hopeakäädyt osa1 : Korukätkön löytyminen
2012-08-29
Seppo Saraspään jäkälänhakumatka muuttui jännittäväksi tapahtumaketjuksi, kun hänen käteensä osui outo esine. Löytö sai miehen vähäksi aikaa sekaisin, etenkin kun varovainen tunnustelu löydöksen ympäristössä osoitti, että käädyksi paljastuneen…
Ruumiinsulatusta ja hautauspalvelua
1978-06-8
Hautauspalvelujen tarjoaminen ja arkkujen välitys siirtyi Lyydia Palokankaan tehtäväksi Leevi Palokankaan kuoleman jälkeen. Sairaalassa kuolleet vainajat laitettiin arkkuun hoitajien toimesta, mutta sairaalan ulkopuolella kuolleet toimitettiin…
Kansanparannuskeinoja
1978-06-8
Marja Rotonen oli taitava kansanparantaja, kätilö, kuppari ja ompelija, joka siirsi oppinsa miniälleen Lyydia Palkokankaalle. Hopealusikalla poistettiin roskat silmästä, kerninäppyihin käytettiin riisivoidetta, lihassärkyyn ja reumatismin hoitoon…
Sirpalemänty ja Huuhkajapäänpaistaman vankileiri
2012-04-27
Kertoja muistelee linja-automatkallaan kuulemaansa tarinaa sodanaikaisesta sirpalemännystä ja savottakokkina tietoonsa tullutta Huuhkajapäänpaistaman vankileiriä.
Pikku-Mikki
Pikku-Mikkillä oli erikoisia lahjoja. Hän osasi matkia elikoita ja ihmisiä, ja muuttua jopa kerrottavansa näköiseksi. Lisäksi hän hämmästytti ihmisiä silmänkääntö- ja taikatempuilla. Kerran Pikku-Mikki yritti ostaa luotolla kauppias Pekan-Juhanilta…
Huhti-Heikki vieraili Ukontuvalla
2012-04-27
Kesällä 1944 Ivalon asukkaita oli siirretty väliaikaiseen evakkoon Ukontuvalle. Sinne oli saapunut myös kuuluisa helmenkalastaja Huhti-Heikki, joka oli myynyt saaliinsa ja päättänyt lähteä lopullisesti Rajajoosepin kentältä. Majapaikassa Huhti-Heikki…
Annin autokyyti
2012-04-27
"Olen minä herrojenkin kyydissä kulkenut", oli Rajalan Anni naureskellut, kun muisteli minkälaisessa seurassa oli matkannut tunturista Ivaloon. Hänellä oli ollut tapana mennä hyvissä ajoin pysäkille, jos sattuisi saamaan peukalokyydin kylille ennen…
Kolttasaamelaisten mökit
2013-01-31
Kolttasaamelaiset asutettiin sodan jälkeen Virtaniemen ja Rajajoosepin väliseen kolmioon. Väliaikaisissa kotoksissa asuttiin siihen saakka kunnes heidät pakkosiirrettiin Sevettijärvelle.
Karhunpesän tarina
2011-11-16
Topias Mattila löysi Jänkkävaaran etelälaidalla sijaitsevan karhunpesän keväällä 1946, kun hän oli kaatamassa rakennuspuita talontekoa varten. Puiden kaataminen muuttui jännittäväksi, kun yhtäkkiä karhu hyppäsi pesästä ja kiipesi puuhun. Pesän…
Härkinmylly ja Kyröläiset potut
2011-10-26
Härkinmylly on jauhanut viljaa esi-isillemme, toteaa Lauri Pekkala ja muistelee samalla kuinka Kyrönkylässä viljeltiin menestyksellisesti ohraa ja perunaa ennen sotia. Mylly oli Kyrön jakokunnan omaisuutta ja se oli näyttävän näköinen. Aikojen…
Koppelon ponttoonilla oli monta käyttöä
2012-01-9
Koppelon kyläläisten yhteisellä ponttoonilla oli monta käyttöä. Sillä kuskattiin kotieläimet ja niittokoneet kesäisin saariin. Sitä käytettiin Sevettijärven koulun rakennustarvikkeiden ja tienrakennustarpeiden kuljettamiseen sekä kalanpoikasten…
Inarijärven kalareissuilla hullaannuttiin mielikuvitusleikkeihin
2012-01-9
Pirkon isoisällä oli kalamaja Naukulahdessa, jonne mennessä poikettiin useasti Nuoran-Juhanissa. Lapsetkin pääsivät mukaan jopa viikon kestäville kalareissuille. Tytöille se oli mukavaa vaihtelua, sillä he saivat kuljeksia vapaina luonnonhelmassa ja…