Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Pohjois-Keiteleen vanhimpia tiloja. Päärakennus on rakennettu useassa eri vaiheessa. Vanhimman osan ikää ei tiedetä. Tuvan hirressä on vuosiluku 1874.
Mattila. Keitele, Vuonamo. Päärakennus alkujaan ollut savutupa. Rakennuksen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta entisen savutuvan hirressä on merkintä 1775. Pääosin rakennus ajoittuu viimeistään 1800-luvun loppupuolelle.
Lehto. Keitele, Vuonamo. Tila on vanha sukutila ja ns. kantatila. Vesteristen suvulle tilan osti Johan Vesterinen 1875. Päärakennus rakennettu 1925-26 aikana.
Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Vuonna 1946 rakennettu luhtiaitta. Rakennus on tehty kesällä 1946 entisen tallin, heinäladon ja meijerihuoneen paikalle. Aitassa on kuusi aittahuonetta. Alakerrassa oli ennen vaateaitta, ruoka-aitta sekä jauhoaitta.…
Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Lappala ns. Lappanen on kantatila, josta on lohkottu mm. Järventauksen tila. Vanha päärakennus on rakennettu vuonna 1900.
Koivula. Keitele, Vuonamo. Vilja-aitan jalkarakenne edustaa ns. salvosjalkaa. Tarkoituksena huolehtia tuuletuksesta ja että pystytään eristämääm maaperästä.
Järventaus. Keitele, Sulkavanjärvi. Tenhusten suvun hallussa 1880-luvulta. Päärakennuksen arvioidaan rakennetun 1800-1900 lukujen taitteessa. Rakennus on vuorattu ulkoa 1947.
Hetejoki. Keitele, Koutajärvi. Tila on lohkottu Lähdeahon tilasta ja ollut Hetejoen suvulla vuodesta 1919. Päärakennuksen ikä ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.
Harju. Keitele, Sulkavanjärvi. Päärakennus. Entinen ns. kamaripuoli oli purettu ja sen tilalle oli rakennettu vuonna 1951 tiilinen navetta. Tila on lohkottu lähellä olevan Jäntin tilan maista.
Alapiha. Keitele, Äyräpää. Luhtiaitta on siirretty Alapihaan Uudismäen tilalta vuosina 1937-38. Aittaa oli Uudismäen tilalla käytetty tallina ja latona. Alapihassa luhtiaitta on ollut viljavarastona.
Teos on taiteilijakirja. Liittyy piirrosnäyttelyyn Kuvataideakatemian galleriassa 9. - 20.5.2001. Taiteilija jakoi näyttelyluetteloa ilmaiseksi kävijöille. Omakustanne, pieni painos. Teoksen kannessa ei ole nimeä, sillä "alussa oli sana", kuten…
Sairion vuokratontin nro 27 rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. B. Koskinen, joka piirsi suuren osan Hämeenlinnan vuokratonttialueiden rakennuksista 1910- ja 1920-luvuilla. Tontille 27 piirretty rakennus on pohjakaavaltaan ns.…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
