Mäkelän Liisu ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1880 Hämeenlinnassa J. A. Hahnssonin kustantamana. Mäkelän Liisu sisältyy myös kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884).
Kotikuusen kuiskehia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1884 Edlundin kustantamana. Teos sisältää aiemmin erillisinä ilmestyneet kertomukset Kuuselan kukka (1872), Kaksois-veljekset (1870), Muistoja Naantalista (1874), Mäkelän Liisu (1880),…
1800-luvun lopulla oli vielä laillista ja tavallistakin, että orvoksi jääneet lapset myytiin ns. vaivaishuutokaupassa. Kunta maksoi huutolaisen ottajalle pienen rahasumman, ja se joka tyytyi pienimpään korvaukseen sai hänet taloonsa. Hahnssonin…
Hahnssonin Kuuselan kukka -kertomuksen tapahtumat sijoittuvat Kokkolan seudulle. Siellä oli ”meren rannalla kaunis Niemen talo, jota hallitsi kuudenkymmenen vuoden vanha ukko”. Kuuselan kukka on kraataritädin kahdeksantoistavuotias Lyyli-tytär,…
Pikku kertoelmia ilmestyi vuonna 1878 J. A. Hahnssonin kustantamana. Se sisältää alkuperäiset kertomukset Pitkänniemen synty ja Rikas köyhänäkin, mukaelmat Katri, Tekla ja Kalastaja-Lassi sekä suomennoksen Onnen kukkaset. Kertomus Pitkänniemen…
Theodolinda Hahnssonin pienoisromaani Kaksois-veljekset ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 kirjailijan puolison J. A. Hahnssonin kustantamana, toinen painos ilmestyi vuonna 1875. Kaksois-veljekset julkaistiin myös kokoelmassa Kotikuusen…
Teos on taiteilijakirja. Kirjahyllyä jäljittelevä, englantilainen keksirasia läkkipellistä. Sisällä mm. tietokoneen irrallisia kirjainnäppäimiä. Lisäksi lasten harjoituskirjaimia, joista muodostuu sana "kirja". Uniikkiteos.
Paul Hakasteen vuonna 1946 Pukkilan Naarkoskesta tekemä maalaus. Kuvassa näkyvät muun muassa Naarkosken mylly ja sähkölaitos. Kun maalausta tehtiin, saha oli juuri palanut.
Toivo Kampin hevosten esittelyä (2_2 Honkajoki, Pukarankylä). Neljä hevosta esittelijöineen Hautaniemen (Kampin) talon edustalla. Henkilöt vasemmalta: Juho Kaunismäki, kaksi Kampin tytärtä ja Toivo Kamppi. Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1943. Kuva…
Sirkkelisahausta (2_3 Honkajoki). Traktori piikkipyöräinen Major. Henkilöt tuntemattomia. Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1940. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 142 ja Menneitä muistellen (Hämeenlinna…
Päreittentekoa Hällin talon pihassa (2_4 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt tuntemattomia. Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1948. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 152 ja Menneitä muistellen (Hämeenlinna…
Aili Pukara esittelee sonni Jusua (2_6 Honkajoki, Pukarankylä). Taustalla talo pihapiireineen. Pukarassa vaikutti taannoin Toivo Kampin perustama Pukarankylän sonniyhdistys. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää…
Hevosvetoinen kuusenhavu- ja polttopuukuorma (lamuska) (2_7 Honkajoki). Kuvan kaksi henkilöä tuntemattomia. Takana talo. Kuusenhavuja käytettiin jatkosodan aikana karjan kuivikkeina olkien sijasta. Olkia käytettiin tuolloin eläinten ruokana. Olkia…
Tytär Saimi Pukara ruokkii kukkoa Pukaran talon pihassa (2_8 Honkajoki, Pukarankylä). Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 124 ja Menneitä muistellen (Hämeenlinna 1996) s. 145.
Pelimanniseurue Frans Vierikon talon edessä (2_10 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt vasemmalta: Yrjö Vierikko, Vieno Rantee, tuntematon ja Arvo Rantee. Julkaistu aikaisemmin teoksesssa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 125.
Pikkuluoman perkaustyömaa (2_13 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt tuntemattomia. Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1938. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 143 ja Menneitä muistellen (Hämeenlinna 1996) s. 86.
Pukarassa sijaitseva Saunaluoman kansakoulu rakentamisvaiheessa (2_14 Honkajoki, Pukarankylä). Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1935, jolloin koulu myös aloitti toimintansa. Koulukäytössä vuoteen 1969. Rakennusurakoitsijana Julius Wartti Karvian…
Vapaaherra Samuel Gustaf Hermelin kustansi Ruotsin maanmittauslaitoksen kartaston Geografiska Kartor öfwer Sverige (1796–1812). Suomalainen Carl Peter Hällström (1774–1836) piirsi Suomen viiden maakunnan kartat vuosina 1798–1799. Kartat on digitoitu…
Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…
Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…
Vuoden 1923 alusta voimaan tullut uusi köyhäinhoitolaki uudisti merkittävästi kuntien köyhäinhoitoa. Uusi laki velvoitti mm. rakentamaan kunnalliskoteja. Rengossa kunnalliskotia hankittiin ensi alkuun yhdessä naapurikuntien kanssa, mutta päädyttiin…
Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet -teos alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu vanhan kaupungin ajoista 1600-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen…
Hämeen-Hinttu eli hämeenlinnalainen kauppias Heikki Kekäläinen julkaisi omalla kustannuksellaan tämän 1800-luvun loppupuolen Hämeenlinnaan sijoittuvan tarinan. Alkuosassa kuvaillaan poikien leikkejä ja koulun aloitusta uudessa ja komeassa…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
