Aineistot (yhteensä 10768)

Joensuun Vapaaehtoisen Palosammutuskunnan kokous pidettiin 8.6.1912 A. M. Koivulan huvilalla. Aiheena oli mm. pokaalin hankkiminen eroavan ylipäällikön kunniaksi, sekä toisen pokaalin luovutus kilpailtavaksi komppanian kesken kaluston…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Raittiusyhdistys Vesalla (myös muodossa Wesa) oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa oma lainakirjasto, jossa oli lainattavissa parisensataa kirjaa. Aihepiireinä olivat kristinusko ja sen historia, raittiusaiheiset kirjat sekä erilaiset…

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

Pohjois-Karjalan Historiallinen Seura keräsi perinnetietoa eri teemoista. Vuonna 1916 aiheena oli joulunviettotavat. Tietojenkeruuseen osallistuivat Joensuussa mm. Lyseon koululaiset. Oppilailla oli pienet vihkot, joihin kukin kirjoitti vastauksensa.

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

Cederberg-aineiston mukana maakuntakirjastolle päätynyt viesti Smithin perheeltä.

Avainsanat: , , ,

Osvald (Ossi) Olsoni (1859—1894) oli apteekkari A. F. Olsonin ja Evelina Olsonin poika.Täysiluokkaisen lukion puuttuessa Joensuusta Osvald ja veljensä Hugo joutuivat muuttamaan Kuopioon. Apteekkarin rouva, äiti Evelina alkoi kirjoittaa veljeksille…

Avainsanat: , , ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

Oscar Petersenin ja puolisonsa sähke Hanna Cederbergille Pariisiin. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti matkallaan Pariisissa 1908. Loma Hanna-puolison (Johanna Selina Parviainen) kanssa keskeytyi.…

Avainsanat: , , ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia (1851—1917), Elin Carolina (1857—1894) ja Hilja Lovisa…

Avainsanat: , ,

Arla Cederberg (1886—1961) oli Carl Johan (Janne) Cederbergin ja Johanna Selina Cederbergin tytär. Arla helsinkiläistyi varhain. Arla oli taiteen keräilijä ja yksi Joensuun taidemuseon perustajista. Hän keräsi pääasiassa suomalaista 1800-luvun…

Avainsanat: , ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Perhe Smithin osanottosähke. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti matkallaan Pariisissa 1908. Loma Hanna-puolison (Johanna Selina Parviainen) kanssa keskeytyi. Ruumis kuljetettiin takaisin Suomeen ja…

Avainsanat: , , ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

Aage Romin osanotto. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti matkallaan Pariisissa 1908. Loma Hanna-puolison (Johanna Selina Parviainen) kanssa keskeytyi. Ruumis kuljetettiin takaisin Suomeen ja…

Avainsanat: , , ,

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Pieni Asetus-kokous 34.Asetuksia eriuskolaisista Suomessa : laki aviopuolisojen omaisuus-suhteista.

Jumalanpalwelus Kreikkalais-Venäläisessä kirkossa Pääsiäis-Sunnuntaina.

Piispantarkastuksessa Kontiolahdella w. 1891 piispa G. Johanssonin pitämät puheet.

Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun alussa…

Avainsanat: ,

Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun alussa…

Avainsanat: ,

Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin Joensuun seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun…

Avainsanat: ,

Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin Joensuun seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun…

Avainsanat: ,

Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun alussa…

Avainsanat: ,

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Avainsanat: , ,

Kertoelma Kuopion läänin Maanviljelysseuran vaikutuksesta vuosina 1861—1886. Johtokunnan toimittama Seuran 26:teen maanviljelijäin ja vuosikokoukseen Strömdalin eli Juan tehtaalla Nilsiästä syyskuun 10 ja 11 pp. 1886.

Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.

Arno Rafael Cederberg, kirjailijanimi A. R. Saarenseppä, (1885–1948) oli suomalainen historiantutkija ja arkistomies, oppiarvoltaan filosofian tohtori. Hän loi tutkijanuran kahdessa maassa toimimalla historian professorina ensin Tarton yliopistossa…

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille

Aamurusko - Sortawalan ewankelisen seuran lehtisiä lapsille
 
Koneluettavat metatiedot: