Tyttö sängyllä (1_183 Honkajoki). Nuori nainen istumassa sängyllä kirjaa lukemassa. Sänky rautarakenteinen. Vasemmalla muurin sivuprofiili. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Tyttö ja ajokoira Lankosken sillalla Kirkonkylässä (3_9 Honkajoki, Kirkonkylä). Taustalla vasemmalla Toverin talo ja ulkorakennuksia, oikealla vanha apteekin talo. Hieno valokuva. Kuva otettu mahdollisesti 1920-luvulla.
Keski-Suomi-lehdessä 2.5.1874 julkaistu nimetön kirjoitus otsikolla "Tyttäriemme kasvatus", joka on Minna Canthin laatima (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).Linkki Kansalliskirjaston digitoituun aineistoon:…
Tytär Saimi Pukara ruokkii kukkoa Pukaran talon pihassa (2_8 Honkajoki, Pukarankylä). Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 124 ja Menneitä muistellen (Hämeenlinna 1996) s. 145.
Tyrvännön Suotaalan kylä lienee ollut olemassa jo rautakaudella. Asiakirjoissa Suotaala mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1483. Muista tyrväntöläiskylistä poiketen Suotaala ei ole syntynyt kartanon ympärille, vaan on ollut nimenomaan…
Tyrvännön kappeliseurakunnan kirkko sijaitsi vanhastaan Lepaalla, keskellä kartanon aluetta. Kun tämä kirkko oli päässyt huonoon kuntoon, Tyrväntöön ryhdyttiin 1770-luvulla puuhamaan uutta kirkkoa keskemmälle pitäjää, aluksi Vanajaveden rannan…
Tyrvännön seurakunnan kirkko rakennettiin 1700-luvun lopulla Suotaalan kylään. Kuva on otettu Kirkkomäen rinteeltä kohti Elolankärkeä, jossa näkyvä rakennus valmistui vuonna 1907 raittiustaloksi. 1920-luvulla talossa toimi pitkään puhelinkeskus ja…
Tyrvännön juhannusperinteisiin kuului tulien polttaminen mäensyrjissä ja veden päällä. Tulien äärellä pyörittiin piiriä ja laulettiin, valvottiin aamupuoleen ja katseltiin auringonnousua. Tytöt tekivät juhannusyönä taikoja naimaonnen varmistamiseksi.…
Tyrvännön kuntakokous katsoi 18. syyskuuta 1917 "yksimielisesti suotavaksi ja toivottavaksikin suojeluskunnan perustamisen kunnan alueelle". Lokakuussa Lepaan puutarhaopistolaisten keskuudessa alettiin pitää harjoituksia pomologi Olavi Collanin ja…
Seuratalon tapaan myös vuonna 1919 käyttöön otettu Raision työväentalo oli aikakautensa monitoimitalo. 1960-luvulla työväentalon käyttö alkoi vähetä talon kunnon heiketessä. Viimeiset kaksi vuosikymmentä muussa käytössä ollut vanha työväentalo…
Kuvat esittävät vuonna 1906 perustetun Pukkilan Työväenyhdistyksen taloa. Ensimmäinen on otettu työväentalon vihkiäisjuhlassa vuonna 1911. Etualalla on Pukkilan torviseitsikko ja oikealla Pukkilan Nuorisoseuran sekakuoro. Sekä torvisoittokuntaa että…
Kuopion aluetyöterveyslaitoksesta työhygienikko Jyrki Lievestuore (vas.) kädessään häkämittari ja keiteleläinen mittaushygienikko Esko Rytkönen kädessään melumittari. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.9.1977.
Työpöytä (1_120 Honkajoki). Puusta valmistettu koristeellinen työpöytä ja kaksi selkänojallista tuolia. Väriltään tummia. Seinällä kehystettyjä valokuvia. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Työnjohtajan perhe 1930-luvulla Harjulla. Vasemmalta Unto, Jaakko, Arvi, Augusta ja Vilho Koskinen. Kotiapulainen Tyyne Mikkonen sylissään perheen kuopus Esko. Kuva Arvi Koskinen.
3 sivua. (sivut 189-191). Katkelma on lähes sama versio kuin 1885 julkaistu (Kootut teokset osa 3, WSOY, 1920). Katkelman neljännellä sivulla A.S.:n kommentti käsikirjoituksen käsialan epäselvyydestä. (A.S. oli latoja tai puhtaaksikirjoittaja).…
Sidos, näytelmätekstiä 160 sivua, henkilöt 2 sivua. Käsikirjoituksessa korjausmerkintöjä. Näytelmän esityksen roolihenkilöt lisätty lyijykynällä. (Käsikirjoituksen tulkinta 17.6.2013 Minna Maijala ja Ilkka Välimäki).
20 sivua. (sivut 1-20.) Katkelma alkaa keskeltä näytöstä ("Johanna… Rouva Wörsky: Tässä minä vihdoinkin olen…") Käsikirjoituksessa korjausmerkintöjä. (Käsikirjoituksen tulkinta 17.6.2013 Minna Maijala ja Ilkka Välimäki).
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdellä musteella kirjoitettuja numerosarjoja. Tekstissä on paljon yliviivauksia. Osa vihkon sivuista on irti.
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdelle kirjoitettu: "Lorenz von Stein Die Frau auf dem socialen Gebiete. Die Frau auf dem oekonomischen Gebiete." Lisäksi kirjoitettu "Työmiehen vaimo" ja pikakirjoitusta. Sivut 7 ja 8 ovat tekstissä kahdesti.
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdelle kirjoitettu: "Johanna ja Homsantuu ovat sen tehneet, eikä sitä heille wiaksi lueta, Kolmas Näytös." Lisäksi sivulla lukee: "Työmiehen vaimo".
Valmetin työnäytös Pukkilassa 26.5.1960. Ylimmässä kuvassa näkyy taustalla vasemmalla Kuosan talo. Kuvan keskellä, traktorin takana ja kyltin vasemmalla puolella on kenties Paavo Seppälä. Kahdessa alimmassa kuvassa on työnäytöksen koneita.
Puinen, auton lavan tasalla oleva tynnyrilava oli kauppias Mauno Perttilän kehittelemä konsti raskaiden tynnyreiden käsittelyn helpottamiseksi. Tynnyrilava sopi myös lasten leikkipaikaksi. Myöhemmin Mauno teki puulavojen tilalle yhä käytössä olevat,…
Teos on taiteilijakirja. Teos muistuttaa vanhaa kirjaa, joka on hapertunut ja kellastunut. Pinnassa kaksi prässättyä tulppaaninlehteä. Sidottu langalla, tukiharso. Paperia käsitelty eri menetelmin, mm. värjätty teellä. Uniikkikappale.
Teos on taiteilijakirja. Teos on kuvakirja "katoavasta" veistotaiteesta. Kirjan sivut luovat kolmiulotteisen illuusion mm. sivuille liimattujen kumilenkkien ja esiin ponnahtavien osien kautta.
TV:n kuvausryhmä lopettelemassa hommiaan Keiteleellä. ” Keiteleen kummisedät ” kuvaruutuun. TV 2:n toimesta tehdään ohjelma Keiteleen kehittämisryhmän toiminnasta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.4.1973.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
