Kansaneläkelaitoksella on toimistopäivä kerran viikossa myös Keiteleellä, jossa asioimassa vasemmalta Toini Raitala ja Sinikka Tapiainen sekä lapset Tatu, Jouni, ja Tomi. Virkailijat ovat Matti Pietikäinen ja Riitta Mönkkönen. Pielaveden ja Keiteleen…
Pukkilan Mieskuoron sihteerin Pentti Melan laatima toimintakertomus vuodelta 1960. Huomaa myös sitä ennen oleva sivu: tuon kokouksen aiheena on ollut torvisoittokunnan puhaltimien sijoituspaikka.
Pukkilan kunnankirjaston toimintakertomus vuodelta 1936. Johtokuntaan kuuluivat kansakouluopettaja J.G. Vuorela, kirkkoherra T.E. Aaltio, opettajatar Tellervo Tenhola ja kutojatar Impi Laine. Kirjasto toimi tulloin Karilan talon salissa.…
Vuonna 1760 oli Suomessa ainoastaan neljä piirilääkäriä, joista Pohjanmaan lääkäri oli sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Hänen virka-alueenaan toimi Vaasan ja Oulun läänit (silloinen Pohjanmaan lääni). Kajaanin seudulla puolestaan oli pula…
Ensimmäisestä kuvasta on eturivistä tunnistettu kirkkoherra W. A. Urhonen (vas), Saara Urhonen, Ellen Piirola (6. vas.), Eino Piirola ja Reino Jäppinen (3.oik.). Toisessa rivissä ovat Helly Järvelä (4. vas.) ja mahdollisesti Aila Greijula. Kuvan…
Teos on taiteilijakirja. Tekstittömät sivut, suurikokoisia värivalokuvia. - Käsitetaidetta. Concept and images by Maurizio Cattelan and Pierpaolo Ferrari.
Teos on taiteilijakirja. Tekstittömät sivut, suurikokoisia värivalokuvia. Käsitetaidetta. Concept and images by Maurizio Cattelan and Pierpaolo Ferrari.
Kerttu Niemen työura alkoi Petsamon Liinahamarissa ruokala-apulaisena. Hänen veljensä oli kirjoittanut, että pesti olisi tarjolla ja palkkakin oli moninkertainen verrattuna palvelijan saamaan palkkaan Sodankylässä. Ruoanlaitto oli tuttua hommaa,…
'TOEJOKI - kun hyvin asutaan' kertoo Porin Toejoen
kaupunginosan kehitysvaiheista vuodesta 1941 vuoteen
2000, paikoin hiukan ylikin.
Toejoen asutusalue kuului alunperin Ulvilan kuntaan.
Se oli syntynyt 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla…
Teos on taiteilijakirja. Teos sisältää kokoelman sekatekniikalla tehtyjä piirustuksia. Toimittanut André Lemos. Teoksen nimi on otettu runoilija Walt Whitmanilta. Kustantanut: Opuntia Books. Rajattu painos, 100 kpl.
Teos on taiteilijakirja, "pläräri". Kirjan lehtiä on tarkoitus selata nopeasti, jolloin muodostuu liikkuvia kuvia, lehtiä voi selata sekä oikeaan että vasempaan suuntaan. Mustavalkoisten valokuvien kohteena on nuori nainen. Teos perustuu…
Teos on taiteilijakirja. Pienen teoksen läpikuultavilla sivuilla leikitellään vanhanaikaisella kirjoituskoneella kirjoitetulla sanalla: t Ím. Uniikkiteos, taiteilijan signeeraama.
Sadas tilatankki asennettiin Päivölän maitohuoneeseen. Tilan emäntä Toini Jääskeläinen sai käyttöohjeita asentaja Pentti Saastamoiselta (vas.) ja ylimeijeristi Erkki Taarastilta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 20.1.1972.
Digitoitu dokumentti on muistivihko, jossa on käsin kirjoitettuna erilaisia tilastoja. Pentti Haanpää merkitsi muistiin erilaisia henkilökohtaisia tilastoja, jotka käsittelivät hänen ajankäyttöään, pelitilastoja, hiihtotuloksia jne.Laajuus 14…
Tilan pihapiiri (1_58 Honkajoki). Talossa iso kuisti. Talon vasemmasta päädystä jatkuu suoraa ulkorakennusryhmä. Talon ovella mies ja pihassa vaalea 1950-luvun auto. Sama talo kuin kuvissa 1_56 ja 1_57. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Tilan pihanäkymä (1_56 Honkajoki). Taaempana vasemmalla päärakennus, jossa pystylautavuoraus ja pärekatto. Etualalla oikealla ulkorakennus. Sama talo ks. 1_57 ja 1_58. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Tilan päärakennus (1_57 Honkajoki). Puolitoistakerroksinen, pystylautavuoraus, paitsi yläikkunan korkeudelta vinolaudoitus. Talon takaseinän edessä pensaita. Sama talo ks. 1_56 ja 1_58. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Tilan päärakennus (1_34 Honkajoki). Pystylaudoitettu, huopakattoinen. Kaksiovinen kuisti rakennuksen vasemmassa päädyssä. Talo näyttää ränsistyneeltä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Teos on taiteilijakirja. Kirjan lehtiä on tarkoitus selata nopeasti, jolloin muodostuu "liikkuvia" kuvia. Nimiösivun kääntöpuolella: Sattuma, sivellin, muste ja paperi = Chance, brush, ink and paper.
Selvitys Mäntsälän kunnankirjastossa 1987 käytössä olleista tietokannoista ja tiedonhaun kustannuksista. Liitteenä puhelimella ja datapak-yhteydellä tehtyjen tiedonhakujen kustannusvertailu.
Pian Kajaanin linnan rakentamisen jälkeen, noin 1613, määrättiin linnan seuduille niin kutsuttu linnansaarnaaja. Hänen tehtävänään oli huolehtia linnan väen ja sen läheisyydessä asuvien ihmisten sielunhoidosta.
Sotkamon kirkon arkistoissa on luettelo vuosina 1729-1748 seurakunnan kuolleista ja haudatuista henkilöistä. Listassa on myös mainittu, ketkä heistä on haudattu hautausmaalle ja ketkä kirkon lattian alle.
Majuri Simo Afleckilla oli Kajaanin seudulla ja Karjalassa kansan keskuudessa maine hurjana ja väkivaltaisena miehenä. Vuonna 1691 langetti Pielisjärven kirkkoherra Pietari Herkepeus Afleckin sakkoihin ja julkiseen kirkkorangaistukseen kuudennen…
Suomen koskenperkaus- eli joenperkaustöiden alkuunpanija oli Sotkamon kappalaisen Jaakko Chydeniuksen poika Samuel Chydenius. Hänet nimitettiin Turun yliopiston ensimmäiseksi kemian ja minerologian dosentiksi 5.12.1753, ja hän perusti omalla…
Henrik Vilhelm Claudelinin artikkelissa "Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?" (http://digi.kirjastot.fi/admin/items/show/125935, julk. n. 1930) kerrottiin, että Karl Johan…
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…
Ensimmäinen varma tieto Kajaaniin perustetusta postikonttorista on vuodelta 1669, vaikka kaupungissa lienee ollut postitoimisto jo heti kaupungin perustamisen jälkeen 1651. Johan Gamman toimi Kajaanin postimestarina 1669.
Kajaanin kaupungilla ei ollut varsinaista raatihuonetta, ennen kuin se 19. helmikuuta 1747 osti 900 kuparitaalarilla linnan päällikön Didrik Trolinin leskeltä tämän omistaman kartanon ja tontin. Tätä rakennusta käytettiin raatihuoneena vuoteen 1830…
Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran 1655 sen jälkeen, kun seurakunta erotettiin Paltamon seurakunnasta omakseen. Pappilan tuolloisesta sijainnista ei ole varmuutta, mutta artikkelin kirjoittaja G. Enwald arvelee, että se on sijainnut tontilla…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
