Aineistot (yhteensä 10734)

1922
Keinusaaren kaupunginosaa varten tilattiin asemakaava vuonna 1921 arkkitehti Birger Brunilalta, joka oli tehnyt muutospiirustukset myös Kiistalan (nyk. rautatieaseman seudun) kaavaan. Keinusaari oli määrätty jo 1830-luvulla Hämeenlinnan suuren palon…

1923
Kaurialan ensimmäinen asemakaava tilattiin säästäväisesti kaupungin omalta insinööriltä P. A. Ahomaalta. Se hyväksyttiin arkkitehti Birger Brunilan tekemin muutoksin ja vahvistettiin vuonna 1925. Kauriala-nimi kaupunginosalle saatiin paikalla…

1857
Helsingin–Hämeenlinnan radan työpiirustukset hyväksyttiin vuonna 1857, ja samana vuonna ilmestyi Karta öfver jernvägen emellan Helsingfors och Tavastehus. Myös tulevat asemarakennukset on merkitty karttaan. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus…

1878
Geografisk karta öfver Hauho härad i Tavastehus län. Kihlakuntajako Hämeen läänissä uudistettiin vuonna 1869. Yksi uusista kihlakunnista oli Hauhon kihlakunta, johon kuuluivat Hauhon, Hattulan, Vanajan, Lopen, Janakkalan ja Hausjärven pitäjät,…

1843
Geografisk karta öfver Nedre Hollola härad uti Tavastehus län. Hollolan aliseen kihlakuntaan vuonna 1830 perustetussa Hämeen läänissä kuuluivat Hauhon, Lammin, Janakkalan, Vanajan ja Lopen pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen,…

1810
Geografisk Charta öfver Hattula socken belägen i Tavastehus län, [1800-1820?] on alun perin digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmaan Helmi - näytteitä Kansalliskirjaston kokoelmista.

Avainsanat: , ,

1799
Vapaaherra Samuel Gustaf Hermelin kustansi Ruotsin maanmittauslaitoksen kartaston Geografiska Kartor öfwer Sverige (1796–1812). Suomalainen Carl Peter Hällström (1774–1836) piirsi Suomen viiden maakunnan kartat vuosina 1798–1799. Kartat on digitoitu…

Avainsanat: ,

Vuoden 1831 suurtulipalon jälkeen kaupunki sai uuden, C. L. Engelin laatiman asemakaavan. Tämän kartan on uuden asemakaavan pohjalta laatinut A. W Zitting. Kartassa näkyvät mm. uudet kadunnimet ruotsin kielellä sekä korttelien numerot ja…

1600-luku
Hämeenlinnan kaupunki perustettiin vuonna 1639 Hämeen linnan pohjoispuolelle, linnan ja Pyövelinmäen väliselle alueelle, jossa nykyään sijaitsevat Linnankasarmit. Vanhan kaupungin tontit olivat kapeita ja pitkiä. Varsinaisia katuja oli vain yksi, ja…

Hämeenlinnan tonttikartta vuodelta 1780 on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin historian toisessa osassa, liite 5.

1841
Claes Wilhelm Gyldén (1802–1872) toimi päämaanmittauskonttorin insinöörinä 1830–1840-luvuilla ja julkaisi tänä aikana kaikkien Suomen silloisten kaupunkien asemakaavat karttasarjana. Alkuperäisten karttojen koko oli n. 51 x 66 cm. Hämeenlinnan kartta…

1912
Maanmittari J. F. Sevónin vuoden 1912 vaiheilla piirtämä Hämeenlinnan kaupungin kartta perustuu vuoden 1887 asemakaavaan. Sevón täydensi sitä kuitenkin tällä välillä valmistuneilla rakennuksilla ja puistoilla, mm. ortodoksisella sotilaskirkolla ja…

2022
Teos esittelee Pyhäjoen Annalan kotiseutumuseon rakennuksia ja esineitä.

1984
Perheyritys on tunnettu munkkilana, josta sai maakunnan herkullisimpia munkkeja ja muita tuoreita leivonnaisia.

1982
Nousiaisten kirjasto siirtyi Kirkonpiirin koululta Nummelle, Henrikin koulun pihapiiriin.

1983
Vuodesta 1970 alkaen toiminut päivittäistavarakauppa Koljolassa.

1982
Aiemmin paikalla olleen Lempisen pariskunnan omakotitalon tilalle kunnassa suunniteltiin kerrostaloa, mutta rivitaloon päädyttiin.

Kuudesta osakkeesta koostuva Kaunela rakennettiin 1970-luvun puolivälissä ja osakkaiksi valikoitui varakkaita…

2014
Nousiaisten vaakuna on Nousiaisten kunnan tunnus.

Vaakunan aihe viittaa Suomen ja 1200-luvulla rakennetun Nousiaisten kirkon suojeluspyhimykseen Pyhään Henrikiin, joka kuvataan vaakunassa polkemassa piispanistuimeltaan murhaajaansa…

2019
Nummentien liikekiinteistössä toimivat Nousiaisten kebab pizzeria, Nousten pyörä sekä Nousiaisten kunnan tekninen osasto. Mynämäen-Nousiaisten Osuuspankki seuraavassa rakennuksessa oikealla.

2019
Kiinteistö Moisiontien risteyksessä toimi aikanaan Postin jakelukeskuksena.
Kerros- ja rivitaloja Nummentiellä ja Torikujalla sekä Koljolantiellä.

2013
Lukion kirjastotilassa on pieni kokoelma lukiolaisten käyttöön suunnattua aineistoa. Aineisto järjesteltiin uudelleen lukion remontin jälkeen.

2010
Falkinkoski on Hirvijoessa.

2018
Lehtiniemen torppa ei ole varsinainen museorakennus, vaan se on sisustettu 1920-luvun tyyliseksi kokoontumispaikaksi. Tämän vuoksi siitä jätettiin pois rakennusosia, joista vanhimmat kustavilaisaikaisia (1772–1809).
(Jukka Sainio, 2017)

Rakennus…

2012
Lehtiniemen rakennus siirrettiin museoalueelle vuonna 2011, ja se on lahjoitus Kalervo Sainion perikunnalta.

Kuvissa siirron jälkeiset kunnostustyöt meneillään elokuussa 2012.

2012
Nousiaisten kunnan kuntosali toimi vuosia Kirkkotiellä, Puutyöliike J. Heikkilän omistamissa tiloissa.

2009
Valintatalo (puhekielessä Valtsu) oli suomalainen lähikauppaketju.
Keskon ostettua Suomen Lähikaupan Valintatalon nimi katosi liikkeistä kokonaan yhdessä Siwan nimen kanssa toukokuusta 2016 alkaen ja päättyen huhtikuussa 2017. Liikkeet joko…

2011
Kirkonpiirin kirjastotila siirtyi jumppasalin viereen ja tilassa pidettiin myös atk-tunteja.

2009
Kirkonpiirin koulussa toimii kirjasto, jonne Nousiaisten kunnankirjasto hankkii aineistoa ja hoitaa kokoelmaa. Oppilaat käyvät lainaamassa ja palauttamassa aineistoa opettajiensa johdolla.

2008
Kappelmäentie sijaitsee Nummen mäellä.

2007
Puutyöliike J. Heikkilä Oy on puu- ja hirsirakentamiseen erikoistunut yritys. Yritys on valmistanut ensimmäisen leikkimökin 1970-luvulla. Sen jälkeen Puutyöliike J. Heikkilän mökkejä on valmistettu tuhansittain ja toimitettu ympäri…

2018
Koljolan päiväkoti on yksityinen päiväkoti, joka tuottaa palvelut Nousiaisten kunnalle ostopalveluna. Päiväkodissa on n. 50 lasta.

Koljolan päiväkoti on rakennettu vuonna 2003 päiväkodiksi. Rakennus on jaettu kolmeen ryhmään ja jokaisella…

Ville Kuronen: Pojasta mieheksi (e-kirja)

Ville Kuronen: Vihtori Kunnaspään perintö (e-kirja)

Ville Kuronen: Jehu (e-kirja)

Ville Kuronen: Veren ja viljan maa (e-kirja)

Ville Kuronen: Kylätön tie (e-kirja)

Ville Kuronen: Vasaran alla (e-kirja)

Ville Kuronen: Ei kuu kuule, ei päivä näe (e-kirja).

2021
Timo Kurosen kuvaus isästään kirjailija Ville Kurosesta.
 
Koneluettavat metatiedot: