Heinäntekoa Kanteleella, Seppälän pellolla. Kuvat on otettu vuonna 1930.
Ensimmäisestä kuvasta tunnistettu Ida Nieminen (Snell) (4. vas.), Ilmi Nieminen (Joensuu) (5. vas.) ja Johan Nieminen (6. vas.).
Toisessa kuvassa taustalla näkyy niittokone.…
Heinäntekoa Lahdenperällä 1960-luvulla. Heinät kepitettiin seipäille hangoilla ja heinäpelto haravoitiin heinäharavilla, jotta heinät tulivat tarkasti otettua talteen. Taustalla Lautalampi ja itäsuomalaista karjaa eli kyyttöjä.
Heinätöissä Vesan tilalla Naarkoskella. Kuvassa on Vesan, Salinin ja Nikkilän perheiden jäseniä. Kuvasta tunnistettu muun muassa Lauri Vesa (toinen vas.), Vilho Salin (edessä), Beda Vesa (Salinin oikealla puolella) ja Helge Salin (paidaton mies,…
Professori, valtioneuvos Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) osti vuonna 1893 Heinun kylästä Ranta-Vihtilän maatilan, jolle hän antoi nimeksi Rauhalahti. Professori lupasi jo vuonna 1897 lahjoittaa kunnalle tontin ja 5000 markkaa rahaa, jos kunta…
Kotiseutumuseon navetassa on Yrjö Siltalan valmistama puuhevonen Hekku, jonka päälle on puettu 1900-luvun alun satulan runko. Siltalan kotona oli Hekku-niminen hevonen, joka kyyditsi oppikoulua käyneet pojat kotoa Porvoontien varrella olevalle…
Kirje on kirjoitettu "Unionen Kvinnosaksförbund i Finland" -liiton viralliselle kirjepaperille. Kirjeessä Minna Canth kutsutaan liiton kunniajäseneksi. Kirjeen on allekirjoittanut liiton sihteeri Helena Westermarck. Minna Canthin kirjoittamien…
Helga Malm oli lahjakas ja tomera nainen, joka hoiti terveyssisaren toimen ohella myös mm. Kaamasen kievaria ja luottamustehtäviä Inarin kunnassa. Hyviä tekoja haittasi ahneus, joka joissain tapauksissa meni liian pitkälle. Yksi tällainen…
Helluntaiseurakunnan järjestämä äitien raamattupiiri (virkistyspäivä). Päivässä oli mukana äitejä Sonkajärveltä, Lapinlahdelta ja Varpaisjärveltä. Kuva on otettu Lapinlahden ensimmäisessä rukoushuoneessa Betaniassa, joka sijaitsi hautausmaan kohdalla…
Helluntaiseurakunnan seurat todennäköisesti vuonna 1950 tai 1951.
Telttakokouksia pidettiin kesäisin useampana iltana peräkkäin lähes viikon ajan Lapinlahden kirkonkylällä.
Satunnaiset helmenpyytäjät kokeilivet onneaan väliaikaisesti, kun sen sijaan ns. elinkautisilla pyytäjillä onni oli parempi. Hyvän helmen löytämiseen vaadittiin satojen, jopa tuhannenkin raakun avaaminen. Simpukan ulkokuoren lukemisen taito auttoi…
Helmenkalastus alkoi yleensä juhannuksen jälkeen vesien lämmettyä ja sitä jatkui läpi kesän syksyyn saakka. Mikäli helmiä ei löytynyt, pyynti vaihtui kalastukseen. Simpukoita etsittiin kahlaamalla matalassa vedessä ja sukeltamalla syvemmässä kohtaa.…
Helmi puhdistettiin ja se esiteltiin silkkialustalla ostajalle. Välittäjät tienasivat usein eniten helmikaupassa. Kertoja sai tosin kerran laadukkaasta helmestä 5000 mk, mikä vastasi kahdensadan poron tokkaa. Ivalon lennättimen johtaja Mauri…
Teos on taiteilijakirja. Hollanninkielisiä ohjemaisia tekstejä, mustavalkoinen kuvitus. Balta on Anne-Marie Durandin taiteilijanimi. Painos 200 kappaletta.
Helsingissä talonpoikaismarssilla 1930. Kuvassa muun muassa Robert Kauhanen, Vilho Jauhiainen, Eemil Vesterinen, Nestor Huttunen (Ypykkä), Taavetti Jauhiainen, Tuure Pellikka, Arvi Rahikainen, Nestor Huttunen (Ahola), Emil Hyvärinen ja Pekka…
Hemmingin Kivelässä 1940-luvulla ”käsityönikkareita”, vas. suutari Pentti Hokkanen, oik. puuseppä Jaakko Hokkanen, keskellä Jaakon vaimo Lotta Anneli-tyttären kanssa.
Keiteleellä alkoi maanantaina henkikirjoitus. Vasemmalla henkikirjoittaja Jukka Uravuo, Aino Könttä ja konstaapeli Oiva Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 30.3.1972.