Heinun kansakoulu

Heinun kansakoulu

Folkskola med bostad för lärare = Miesopettajan kansakoulu
Uthusbyggnader för enkel skola = Ulkohuoneuksia, yksiopettajaisen koulun

Professori, valtioneuvos Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) osti vuonna 1893 Heinun kylästä Ranta-Vihtilän maatilan, jolle hän antoi nimeksi Rauhalahti. Professori lupasi jo vuonna 1897 lahjoittaa kunnalle tontin ja 5000 markkaa rahaa, jos kunta järjestäisi kylään koulun. Tarjous kuitenkin torjuttiin luettelemalla ajankohtaisemmat rakennushankkeet.
Heinuun luvattiin kansakoulu vuoden 1904 piirijakopäätöksessä, mutta hanke ei vieläkään toteutunut. Vuonna 1911 professori Aspelin-Haapkylä otti kouluasian uudelleen esille ja lahjoitti nyt kunnalle koulutontin, rakennutti sinne talon ja varusti koulun kaikilla tarpeellisilla kalusteilla. Koulurakennukseen tuli luokka, veistosali ja opettajan asunto. Tontille rakennettiin myös ulkorakennus ja sauna. Heinun uusi kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1912. Oppilaita oli aluksi noin 30. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Justiina (Ina) Torkko, joka opettikin koulussa seuraavat 15 vuotta. Vuodesta 1913 lähtien koululaiset saivat myös lämmintä ruokaa koulupäivän aikana, kun kylän ompeluseura perusti Heinun koulukeittolayhdistyksen.
Syyskuussa 1929 Heinun koulurakennuksessa syttyi tulipalo ja koko rakennus paloi maan tasalle. Myös lähes koko irtaimisto tuhoutui. Sauna ja ulkorakennus kuitenkin säästyivät. Uutta koulutaloa ryhdyttiin heti rakentamaan entiselle kivijalalle, ja uusi koulutalo valmistui seuraavana vuonna. Rakennuksessa tehtiin vielä laaja peruskorjaus vuonna 1965, jolloin asennettiin mm. keskuslämmitys. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä 1976 Heinun koulu lopetettiin. Koulu on myöhemmin ollut mm. Kiinan suurlähetystön kesänviettopaikkana.

1912

2011

URN:NBN:fi-fe2019121147471

Hämeenlinnan kaupunginarkisto

Kuva/JPEG

2 piirustusta