Suomen Matkailuliiton omistama Aurinkolaiva liikennöi 1950-luvulla muutaman vuoden Inarijärvellä Koppelon ja Inarin kirkonkylän välistä reittiä. Laiva oli vastaavankokoinen kuin sisämaassa liikennöivät laivat yleensä olivat, n. 30 metriä pitkä ja 7…
Pikku-Mikkinä tunnettu Mikko Kiviniemi taisi monet silmänkääntötemput. Hän onki ahvenia kellarin luukusta ja sai piimän virtaamaan kamarin ovesta. Hän kiipesi heittämäänsä köyttä pitkin ilmaan, ainakin ihmiset näkivät tapahtuman hetken aikaa näin.…
Tehdasaluetta n. vuonna 1920. Vasemmalla asuinrakennus (1913), myöhemmin konttori. Tehdas/nahkimo (1908-1926) ennen viimeisintä laajennusta sekä varasto (n. 1916). Kuvannut Kustaa Emil Klint. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.
Teos on taiteilijakirja. Tekijä on koostanut tätä kirjaa 16 kappaleen uniikkisarjan. Teos on käsin sidottu, painettu teksti- ja kuvamateriaali. Xerox-paperi, sekatekniikka. Teoksen lähtökohtana on kuuden taiteilijan kokeellinen taideprojekti…
Raision historiallinen asemanseutu on monin tavoin vaikuttanut Raision kehitykseen. Asemanseutu
syntyi rautatien myötä 1920-luvulla. Rautatieasema
keräsi ympärilleen asutusta, palveluja ja teollisuutta. Se …
Pasala, Euroopan kaunein paikka– muisteludraama herättää eloon Pasalan pientaloalueen rakentamisen ja elämänmenon 1940-luvulta 1960-luvulle. Turussa oli sotien jälkeen runsaasti töitä, ja monet maaseudulta töiden perässä tulleet asettuivat …
Sukkuu niinku Kaanaa keskenään –muisteludraamassa tehdään aikamatka Kaanaaseen ennen ja jälkeen Nesteen öljynjalostamon rakentamisen. Eristyksissä olleelle Kaanaanmaalle merkitsi valtavaa muutosta jalostamon ja sinne Raisionlahden poikki johtavan…
Raision kaupungin 40-vuotisjuhlavuoden 2014 kunniaksi toteutetaan viime vuosien kylämatkaesitysten hengessä näytelmällinen aikamatka 1970-luvun Raisioon. ”Elämää suuressa risteyksessä” –esityksen pääosassa on kaupungiksi tullut Raisio…
Raision Loimun tarina Kaanaan kyläseurasta yhdeksi Suomen maineikkaimmista lentopalloseuroista on vertaansa vailla. Vuonna 1958 perustettu Loimu alkoi panostaa tosissaan lentopalloon 1970-luvun alkupuolella nousten keväällä 1977 mestaruussarjaan.…
Katkelmia kullankaivajien haastatteluista vuodelta 1982. Unto Koivunen tarinoi platinahipusta, Niilo Ranttila Lemmenjoen kullan löytymisestä, Heikki Kokko, Niilo Raumala ja Heikki Pihlajamäki muistelevat elämää Lemmenjoen kultakentillä. Muistoissa…
Inarissa niinkuin muuallakin Suomessa raivosi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa monia tartuntauteja, joihin kuoli paljon väkeä. Maria Kokko jäi ainoana lapsena eloon seitsenhenkisestä sisarusparvesta. Muut kuolivat joko kuristustautiin tai…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Kirja kertoo Pohjois-Karjalan asutushistoriasta 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle, lähinnä Pielisen vesistöalueen ympäristöstä. Se käsittää Pohjois-Karjalan pohjoisosan. Kirjassa kerrotaan suvuista, jotka asuttivat alueen kyliä.
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Joensuun kaupungin 50-vuotisjuhlat olivat 29.-30.11.1898. Joensuun lyseolla vietettiin juhlaa, jonka ohjelmassa oli mm. Tahvo Könösen nimimerkillä Teppo K. kirjoittama juhlaruno. Runon esitti K. W. Relander.
Pälkjärven murretutkimus on Tahvo Könösen tekemä. Hän oli itsekin syntynyt Pälkjärvellä 6.3.1864. Pälkjärven murre kuului itämurteisiin, tarkemmin itäisiin savolaismurteisiin eli Pohjois-Karjalan murteisiin.
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Teos on taiteilijakirja. "Piirustuksellinen maailmanympärimatka, kirjan piirustukset kuvaavat rantakivikkoa ja vapaita viivaimprovisaatioita"(Tero Kontinen). Käsinsidottu kirja, kansikuva etelänapa-alueen kartta, takakansi pohjoisnapa. Tussi- ja…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
