Posti-Mattina tunnettu Matti Aikio kuljetti postia Inarista aina Räkkijärvelle asti. Kelirikkoajat olivat vaikeimpia aikoja vuodesta. Ongelmia oli joskus myös venemoottorin kanssa. Postinkuljetus ei ollut tiukasti aikatauihin sidottua, vaan välillä…
Isä oli mäkitupalainen. Savotassa ollessaan 1930-luvulla hän osti hevosen, joka oli hiukan kallis, eikä hän sitten pystynyt hevosta maksamaan. Niin hän joutui välillä ilmaiseksi rengiksi. Isä oli hevosmies, hän piti paljon hevosista.
Kiinnostus helmenpyyntiin heräsi pikkupoikana isän mukana kulkiessa. Raakkupihdit ja muut pyyntikeinot tulivat aikaa myöten tutuiksi pyytäjien kertomuksia kuunnellessa. Kerran sattui kohdalle laadukas huulihelmi ja siitä maksettiinkin 5000 mk. Isä,…
Digitoitu dokumentti on Isännät ja isäntien varjot -teoksen koneella kirjoitetun käsikirjoituksen sivut 43-146. Konekirjoitustekstissä on useita lyijykynäkorjauksia. Liuskoja 2-4 on leikelty ja liimailtu paloina uusille liuskoille…
Isäntä Aaro Hetejoki esittelemässä saamaansa kunniakilpeä. Kilpi on Suomen Talonpoikaiskulttuurisäätiön ja lienee ensimmäinen Keiteleellä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.1.1969.
Samppa Palokangas matkusti kevättalvella 1924 Lahteen autokouluun. Matka taittui Ivalosta Rovaniemelle kievarikyydillä ja siitä eteenpäin junalla. Autokoulureissu kesti kaksi kuukautta, mutta ajamaan hän oppi oikeastaan vasta kauppias Lehtisen…
Isäntä Martti Laulainen Koutajärven Paavolassa esittelee Keiteleen pappilasta tuotua vilja-aittaa ja sen mahtavaa avainta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.7.1976.
Keiteleen Hamulan kalastuskunnan kokouksessa oli yhtenä asiana Iso-Ahvenisen laittaminen kalanpoikasten luonnonvaraiseksi kasvatuslammeksi. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.5.1972.
Junnu-Matti oli kalastaja ja poromies, jolla oli paljon lapsia. Lisäsärvintä talouteen saatiin mm. karjanpidosta. Talossa oli lehmiä, lampaita ja kylän yhteinen sonni. Kotieläimet vietiin kesäksi saariin, joissa ne saivat olla vapaina syksyyn asti.…
Pietari Kurvinen (18. heinäkuuta 1842 Ilomantsi – 25. marraskuuta 1925 Karkku) oli yksi ensimmäisistä Ambomaalla toimineista suomalaisista lähetysaarnaajista vuosina 1868-1875. Kurvinen oli kansanomainen julistaja, jonka vaikutus monissa paikoissa…
Teos on taiteilijakirja. Taiteilijaryhmä Iconoclast (myöh. IC-98): Patrik Söderlund & Visa Suonpää. Myös verkkojulkaisuna ISBN 978-952-67122-6-0 (PDF).
Itä-Karjalan kansanopisto perustamiseen Laatokan Karjalassa saatiin lupa 8.3.1906, ja samana syksynä kansanopisto aloitti toimintansa Impilahden Viipulanniemessä. Siellä opisto toimi vuoteen 1939 asti, kunnes sota-aika katkaisi opetuksen.…
Itä-Karjalan kansanopisto perustamiseen Laatokan Karjalassa saatiin lupa 8.3.1906, Saman vuoden marraskuussa kansanopisto aloitti toimintansa Impilahden Viipulanniemessä. Jo vuonna 1896 aloitettu kansanopistoasian valmistelu Karjalaan sai…
Itä-Karjalan kansanopisto perustamiseen Laatokan Karjalassa saatiin lupa 8.3.1906, ja samana syksynä kansanopisto aloitti toimintansa Impilahden Viipulanniemessä. Siellä opisto toimi vuoteen 1939 asti, kunnes sota-aika katkaisi opetuksen.…
Kääntäjänä ja kielinerona paremmin tunnetun hämeenlinnalaisen Valfrid Hedmanin ainoa painettu runokokoelma ilmestyi vuonna 1906. Kokoelma sisältää Hedmanin omien itämaalaishenkisten runojen lisäksi muutamia käännöksiä mm. espanjan-, italian- ja…
Kirkkoherra Itkonen tuli koulua tarkastamaan ja totesi aamupuuroa syödessään, että jos viikonkin joutuisi tämmöisessä hiljaisessa paikassa olemaan, niin hulluksi tulisi. Laura vastasi tähän, että on niin paljon kaikkea tekemistä ettei jouda sellaisia…
Itsenäisyyden 10-vuotisjuhla Rauhamäen Seurojentalolla 6.12.1927. Juhlasali on koristeltu lipuin ja kreppipaperiköynnöksin. Seppo Satamo toi Vellamolle 22.6.1991.
Itsenäisyydenkuusen istutus Nilakan Hamulan myymälän pihaan 20.5.1967. Oikealla myymälänhoitaja Paananen lastensa kanssa. Kotikuusta istuttamassa johtaja Kalevi Aitto-oja ja vieressä seisoo metsäteknikko Pekka Koskinen. Pielaveden ja Keiteleen…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
