Jouko Mattila muistelee Ivalojoen suuria tulvia ja pohtii, miten mahdolliseen suurtulvaan voitaisiin varautua. Ensimmäinen mummolta kuultu muistitieto suurtulvista ajoittuu 1800-luvulle, jolloin koko Kyrönpuoli peittyi veden alle. Lehmät ja asukkaat…
Ivalojoki on joki, joka suojelee itseään massaturismilta, toteaa pitkän linjan ohjelmapalveluyrittäjä Teuvo Katajamaa. Ivalojoen pinta saattaa vaihdella muutaman päivän sisällä jopa metrillä, joten aivan tottumattomalla saattaa olla vaikeuksia…
Yksi Inarin alueen saksalaisten vankileireistä sijaitsi Ivalossa lossituvan ja Ivalon ruokoushuoneen välistä kulkevan tien päässä. Sotavangit työskentelivät Ivalon siltatyömaalla. Vankeja ei saanut ruokkia, mutta joskus naiset laittoivat lepäpalasia…
Johannes Tossavaisen liike. Vasemmalla Reijo Raatikainen, Sirkka Halonen ja Pirkko Tossavainen. Oikealla kauppias Tossavainen ja Matti Tossavainen. 1966.
Tehdasaluetta n. vuonna 1920. Vasemmalla asuinrakennus (1913), myöhemmin konttori. Tehdas/nahkimo (1908-1926) ennen viimeisintä laajennusta sekä varasto (n. 1916). Kuvannut Kustaa Emil Klint. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.
J. F. Jauhiaisen pojat Keiteleen Vuonamosta Kuokin talosta. Oikealta vasemmalle Teoffiin, Taavetti, Kalle, Ville, Nestori, Väinö ja Eino Jauhiainen. Kuvaaja ei tiedossa.
Julius Krohn valottaa artikkelissaan Hattulassa syntyneen runoilijan Jaakko Juteinin (1781–1855) elämää sekä hänen rooliaan suomen kielen ja suomenkielisen kirjallisuuden aseman parantamisessa. Suomen kielen asemaa hankaloittivat 1800-luvun…
Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…
Matkailuesite Punkaharjulta Tolvajärven ja Joensuun, Kolin ja Koitereen ja Koitajoen kautta Ouluun, Oulujokeen ja Petsamoon. Esitellään matkailureittejä ja kulkuneuvoja. Esitteen teksti on myös englanniksi ja saksaksi.
Jään sahausta moottorisahalla. Vesijohdon upottaminen Koutajärveen. Vasemmalla Olavi Raatikainen ja Heino Paananen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.1.1968.
Arvo Kovalainen (vas.) ja Toivo Sihlman sahaavat jäätä. Sahattu jää säilyi sahajauhokasassa syksyyn saakka. Jäätä käytettiin maidon jäähdyttämiseen. Kuva on otettu n. 1960-luvulla.
Minna Canthin kirjoittamien kirjeiden vastauskonsepteissa on vastaus tähän Ahrenbergin kirjeeseen nimellä "Minna Canthin vastauskonsepti Jac. Ahrenbergille 2.1893"
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja puukotelossa, jonka sisällä on kuvitettu spiraalimainen paperitaitos. Teksti pohjautuu englantilaiseen satuun "Jaakko ja pavunvarsi". Paperitaitoksessa teksti japaniksi, liittessä englanninkielinen teksti. Painos…