Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…
Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…
Johan Mattson Rindell syntyi Nousiaisten Alakylän Pietilän talossa 1837.
Nousiaisissa nuorena häntä kutsuttiin häämusikantiksi. Hänet tunnettiin myös etevänä ihmisten lääkitsijänä.
Kouluja hän kävi Turussa. Hän toimi lukkarina,…
Valokuva-albumissa kuva on otsikoitu: "Johan Niemisen juhlat Kanteleella".
Kuvassa auton lavalla Olga Sipponen (vas.), Ilmi Nieminen, Eino Telakivi, Anne Telakivi ja August Varamo.
Auton takana Urho Jokinen (vas.), Helmi Jokinen, Karin Varamo…
Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin Joensuun seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun…
Joki ja sen väki on ensimmäinen kattava Kokemäen ja Harjavallan historiasta julkaistu teos. Se esittelee ihmisiä, ilmiöitä, tapahtumia, elämää ja kohtaloita hylkeiden ajasta kahden itsenäisen kunnan syntymiseen 1870. Teoksen ytimessä on Kokemäellä ja…
Jo k i j a sen väki I I jatkaa Kokemäen historian käsittelyä vuonna 2007 ilmestyneen Kokemäen ja Harjavallan yhteisen historian ensimmäisen osan viitoittamalla tiellä. Teos välittää lukijalleen Kokemäen rikkaan historian kunnan itsenäistymisestä…
Helmenpyynnin kukoistuskausi on ollut vuosikymmenten 1850-1930 välillä. Jokihelmisimpukka elää keskimäärin 180 vuotiaaksi, vanhimmat kuitenkin jopa 280 vuotiaaksi asti. Simpukan ikä määritellään kuoren vuosirenkaista. Raakun kuoriaines on lujaa…
Digitoitu dokumentti sisältää kuusi pientä ruutulehtiötä, joista kolme ensimmäistä ja viimeinen ovat Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kannellisia lehtiöitä n:o 4, muut kaksi Rafael Haarlan avolehtiöitä n:o 103. Lehtiöt sisältävät osan romaanin…
Joulukuusi pystytettiin Hämeenlinnan torille ensimmäisen kerran 17.12.1932. Kuusen pystytyksen lumettomalle torille kuvasi silloin kirjakauppias Enok Rytkönen. Tämäkin postikorttikuva on Rytkösen ottama, mutta se lienee peräisin joltakin myöhemmältä…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
