Joensuun kaupunki rakennutti Ilosaareen puurakenteisen uimalan vuonna 1907. Oikealla kuvassa on katsomo, joka on edelleen paikallaan. Alun perin Ilosaari on koostunut kahdesta saaresta. Valtaosa Ilosaaren rannanmuodoista on tehty 1800-luvulla. Myös…
Kaupungin keskustasta otetussa ilmakuvassa näkyy etualalla kaupungintalo. Vasemmalla on tori ja oikealla kanava. Keskustassa näkyy tässä kuvassa useampikin matala puutalo, jotka ovat sittemmin joutuneet väistymään liikehuoneistojen tieltä.
Pertti Mäkelä on ottanut postikorttien kuvat. Suurin osa kuvista on otettu vuosina 2014-2016. Valokuvat ovat olleet esillä Naarkosken sillat -näyttelyssä Hyvinvointikeskus Onnissa kesällä 2016. Näyttelyn on koonnut Elämää Pukkilassa -ryhmä.…
Arrelan kuljettama Metsähallituksen vene oli rikkoutunut Inarijärvellä. Miehet olivat rantautuneet Suolisvuonoon Maje-Sammelin kämppäään venettä korjamaan. Kämpässä oli ollut Laura Lehtola odottelemassa Posti-Mattia, jonka piti viedä hänet…
Petsamon asukkaat seurasivat aikaansa lehtien ja radion välityksellä. Haastateltavan perheeseen radio tuli välirauhan aikaan. Savottatöitä oli paljon, savotoille lähdettiin talvella joulun jälkeen. Kesällä oltiin uittotöissä.
Minna Canthin jälkeen jättämä kertomuksen katkelma. Canthin alkuperäinen käsikirjoitus on myös digitoitu Minnan salonkiin nimellä "Kaupungin seurahuoneella".
Teos on taiteilijakirja. Teoksen sivuilla värillisiä linoleikkauskuvioita, joissakin kuvissa myös sekatekniikalla tehtyjä ihmis- tai eläinhahmoja. Teoksen alussa Mary Kathryn Jablonskin englanninkielinen runo Kabuki. - Ilmestynyt näyttelyn Portraits…
Teos on taiteilijakirja. Kullakin sivulla tekijän oman mittausjärjestelmän mukaan laskettu jonkin paikan pituus, leveys ja korkeus. Painos 700 kappaletta.
Portin suku on lähtöisin Sodankylän puolelta, Porttikoskelta. Suku on alunperin ollut Mattila, mutta muutettu Portiksi. Norjassa on paljon Portin sukua. Sinne ovat ihmiset menneet aikanaan, kun kalastukseen on tarvittu työväkeä myös Suomesta. Osa…
Portaanpään kristillisen kansanopiston v. 1923 valmistuneet puinen päärakennus ja asuntola. Molemmat rakennukset tuhoutuivat tulipaloissa: päärakennus huhtikuussa 1924 ja asuntolarakennus elokuussa 1977.
Portaanpään kristillisen kansanopiston nykyinen päärakennus valmistui syksyllä 1924, puoli vuotta aiemmin tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen perustusten sijoille. Kuvausajankohta ei ole tiedossa.
Poroa ei teurastettu pelkästään ruoan vuoksi vaan myös vaatteita ja kenkiä varten. Paras peski eli poroturkki saatiin, kun poro teurastettiin jo elokuussa. Poronverestä valmistettiin makkaroita ja kumpuksia eli verikakkuja. Rasvaista luuydintä…
Ponttihöylä eli uurrehöylä (4_131 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 131. Höylä on puuta, terä rautaa ja ruosteinen. Kädensijat kaksipuoliset (ehkä myöhemmin uusitut). Toisessa sivussa kaiverrettu vuosiluku 1873, toisessa kirjaimet…
Teos on taiteilijakirja sarjasta Sekametsäkirjasto. Teoksen muoto on avattava kirja. Materiaalina ajopuu, 4 "lehteä" kirveellä halkaistu ja poltettu osittain hiileksi. Selkämateriaali nahka. Uniikkikappale.
Pokkalan pärekattoinen savupirtti on museoalueen vanhin rakennus. Pokkalan torpassa sijaitsevat tupa, tupakamari, porstua, porstuakamari sekä kammio. Rakennuksen vanhimmat osat ovat peräisin 1700-luvun puolivälistä.
Koulujärjestyksen kurinpitoperiaatteita ennen vuoden 1872 koulujärjestystä
Vuoden 1872 koulujärjestys Suomen Suuriruhtinaanmaalle
Vaasan Lyseon "musta kirja"
Tilastoa
Rikos ja rangaistus
Pahempi rikos ja ankarampi…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
