Vasemmanpuoleisessa talossa oli ylhäällä ravintola, alakerrassa maitomyymälä (Työväen osuuskauppa). Oikeanpuoleisessa talossa tekstiili- ja jalkineliike (Työväen osuuskauppa).
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Hämeenlinnan keskustan ja Myllymäen välinen notkelma joutui kevättulvien aikaan veden valtaan, samoin kuin linnan ja kaupungin välinen aluekin. Melojan takana Myllymäen alarinteessä näkyy Suomen 7. Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan kasarmeja ja…
1940-luvulla Keiteleellä toimi keskikoulun kannatusyhdistyksen puuhaama keskikoulu. Kieltenopettajana oli mm. eversti Aug. Kuistio. Kuvassa vasemmalta tri. Veikko Kolehmainen, rva Viola Kuistio, rva Anna Kolehmainen, eversti Kuistio ja perheen poika…
Keiteleen koulujen välisen hiihtokilpailun voitti Sulkavanjärvenkoulu, joka sai haltuunsa Pielaveden-Keiteleen säästöpankin konttorin lahjoittaman Puijon linkkitornin pienoispatsaan. Kuvassa Keiteleen konttorinhoitaja Yrjö Sikström luovuttaa…
Vuonna 1852 antoi silloinen Oulun läänin maaherra Kajaanin kihlakunnan metsiä koskevan julistuksen, jonka tarkoitus oli säädellä metsien hakkuuta. Ennen tätä julistusta saivat yksityiset kajaanilaiset metsänomistajat tehdä metsilleen mitä halusivat.…
Fredrika Pietilän pienoisromaani Kihlatut (1878) kertoo rinnakkain talonpojan tyttären Maijun ja merimiehen tyttären Kaisun elämästä 1840-luvun Oulussa. Pietilä ottaa kantaa moniin naisen asemaan liittyviin epäkohtiin, kuten miehen naittajavaltaan ja…
Kiilanuottaa käytettiin lohenkalastuksessa Petsamossa. Kiilanuotan syvyys oli joko 7.20 tai 9 metriä meripyynnissä, mitat kuitenkin kyynärissä tuohon aikaan. Aidan pituus vaihteli 55-60 metristä yli sadan metrin pituuteen. Kiilanuotan paulat olivat…
Digitoitu dokumentti sisältää Kiinalaiset jutut -teoksen käsikirjoituksen koneella kirjoitettuna. Kannessa on teksti Kiinalaiset jutut Muistikuvia sekä Otavan leima ja teksti: "Rek. no 5668, Kirjallisuudenlaji: Kaunokirjallista matkakuvausta. Painos…
Digitoitu dokumentti sisältää episodeja teoksesta Kiinalaiset jutut. Dokumentti on vihreäkantinen 11,5 cm leveä ruutulehtiö, joka kirjoitettu lyijykynällä. Vihkossa on myös muistiinpanoja, mm. aforismisitaatteja. Ensimmäisen sivun ylälaidassa on…
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu lyijykynällä valkoisesta konekirjoituspaperista itse leikellyille liuskoille, osittain koneella kirjoitetulle matkakirjan käsikirjoitukselle, jopa konekirjoitustekstin rivinväleihin. Teksti on kirjoitettu myös…
Digitoitu dokumentti sisältää kolme käsinkirjoitettua lukua teokseen Kiinalaiset jutut sekä joitakin muistiinpanoja. Kiinalaiset jutut on kuvaus uudesta Kiinasta kommunistisen puolueen johdolla. Suomalainen kulttuurivaltuuskunta teki kolme kuukautta…
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu Arvi Karisto Oy:n taskulehtiölle (AaKoy 112). Tekstissä on jonkin verran sanan, korkeintaan virkkeen mittaisia ylipyyhkimisiä ja korjauksia ja muutamia lisäyksiä. Dokumentti sisältää lukuja matkakirjasta…
Digitoitu dokumentti on keskikokoinen kellanruskeakantinen lehtiö merkkiä PK n:o 27, joka sisältää osan Kiinan matkan matkakertomuksesta ja kaksi novellikäsikirjoitusta. Teksti on kirjoitettu kosmoskynällä. Kannen kääntöpuolella allekkain numeroita,…
Digitoitu dokumentti on punakellerväkantinen ruudullinen muistilehtiö, joka on kirjoitettu lyijykynällä täyteen takakannen kääntölehteä myöten. Takakanteen on kirjoitettu "Pentti Haanpää, Piippola (kautta Aili Haanpää)". Lehtiö sisältää kuvauksia…
Keiteleen Lions Clubin jäsenet ovat pystyttäneet kiipeilytelineen lasten leikkikentälle Muksulan läheisyyteen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.6.1974.
Kiirun tilan päärakennus Someron Joensuussa 1950. Hirsirunkoinen talo on rakennettu vuonna 1880. Kiirun porvariskartano on merkitty seutukaavaan suojelukohteeksi. ”Someron ensimmäinen Säästöpankki sai toimitilansa Kiirun talosta, jossa sillä oli…
"Kiiston" 20-vuotiskertomus 1904-1924 Lukijalle 20-vuotiaalle, K. V. Urheilu ja työväen luokkataistelu, J. Kemppainen Historiikkia V. ja U-seura "Kiiston" toiminnasta ajalta 1904-1924 V. ja U-seura Kiiston Naisosaston 20-vuotistoiminnasta, L. K.…
"Talo oli Killaisten Mäkisen alkujaan, ja Laihon Oiva ja Laihon Arvo asuivat siellä 1960-luvun puolen välin paikkeille. Myöhemmin talo oli Juhani Pitulan omistuksessa." - kertoi kuvaaja.
Raision ensimmäinen julkinen muistomerkki Harry Kivijärven tekemä Kirkonrakentajat-patsas paljastettiin 11.6.1983. Kirkonrakentajien Killin ja Nallin voidaan katsoa symbolisoivan laajemminkin Raisiota rakentaneita sukupolvia.
Urheilulautakunta sai kilpailunumeroita Keiteleen Osuuspankilta. Oikealla luovuttajat Esko Ikäläinen ja Risto Hämäläinen ja vasemmalla vastaanottajina Raimo Raatikainen ja Pentti Nykänen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.11.1976.