Haastattelun alussa Esko Mannermaa kuvaa nuoren miehen ensikosketusta savottatöihin ja saapumista savottakämppään jurojen savottajätkien joukkoon. Esko Mannermaa ja Vilho Mansikka-aho keskustelevat metsurin työn raskaudesta ja työmotivaatiosta.…
Esko Mannermaa muistelee kuinka hän aloitti metsurin uransa v. 1943 15-vuotiaana poikasena Solojärven metsätyömaalla. Työtehtävänä hänellä oli pääasiassa kuormien anto ja latvusten katkominen. Työmaalle lähdettiin syksyllä ja kotiin palattiin vasta…
Vuonamo-Jylhä -metsätien tekeminen. Oikealla maanviljelijä Pauli Kukkonen ja työkoneenkuljettaja Terho Hassinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.8.1975.
Talvet olivat lumisia ja kylmiä. Kesäaikaan oli kovia ukonilmoja, ukkonen sytytti runsaasti metsäpaloja. Sammutustyö oli raskasta. Sammutustyöhön oli miesten lähdettävä vaikka kesken omien heinätöiden. Tulvat olivat suuria ja kun jäät lähtivät…
Tarina kertoo kuinka savotoissa ja metsäpalojen sammutusreissuilla kalastettiin haukia joesta ja löydettiin simpukoita, raakkuja. Joku saattoi löytää helmenkin.
Edvard Koponen oli joensuulainen räätäli. Hän jatkoi isänsä Abel Koposen jalanjäljissä ja opissa räätälinuralla. Koponen sai mestarikirjansa Helsingin kaupungin Käsityö- ja Tehdasyhdistykseltä. Hän johti isänsä liikettä vuosina 1901-1908.
Joensuulainen räätälimestari Petter Pakarinen pestasi vuonna 1850 oppipojakseen 19-vuotiaan Abel Koposen. Rahapalkaksi sovittiin kahdesta vuodesta kuusi hopearuplaa. Koponen kävi antamassa kisällinäytteet Viipurissa ja vuokrasi 1855 Pakarisen…
Mertsa-moreeninmurskaaja esittelyvierailulla Keiteleellä. Työskentelyä seuraa metsäteknikko Eino Jauhiainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.6.1978.
Merellisen Porin monet kasvot tarkastelee Porin kaupunkia sen syntymästä tähän päivään. Kirjan punaisena lankana on joen ja meren merkitys kaupungin syntymiselle ja sen kehittymiselle. Matka vanhasta kauppa- ja laivanvarustuskaupungista…
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Kaihlamäen kylän alueelta. Kirja sisältää tietoa alueen asutuksesta, työn perinteestä, palveluista, harrastus- ja järjestötoiminnasta sekä sota-ajasta.
Eura on todellinen esihistorian aarreaitta: tuskin mistään muusta pitäjästä Suomessa tunnetaan niin runsaasti muinaismuistoja kuin Eurasta. ]o pelkästään Eura-Kauttuan keskustaajaman alueelta tunnetaan 22 kiinteää muinaisjäännöstä eli pakanuuden ajan…
Teos on taiteilijakirja. Tekijä on valmistanut tätä kirjaa 9 kappaleen uniikkisarjan. Kirja on käsin sidottu ja se koostuu silkkipaperi- ja kartonkisivuista. Sivuilla sinistä tekstiä, silkkipaperiperhosia ja keltaisia pilkkuja. Kannessa yksi…
Teos on taiteilijakirja. Kansion sisällä viisi kuvaa. Vahatut, kopiotekniikalla vedostetut piirustukset ja valokuvat nepalinpaperille. Sisäkkäin kääntyvät kannet, lukituksena avain ja nyöri. Uniikkikappale, tekijän signeeraama.
1800-luvulla Pyhäjoen ja Vihannin rajametsissä eli Meku-Jussi, joka näki näkyjä ja jolla oli outoja taitoja. Leena Alatalo kertoo Mekun lisäksi myös monista muista menneen ajan Liminkakylällä, Pyhäjoen kirkonkylällä sekä Vihannissa vaikuttaneista…
Kanteleen Osuusmeijerin vuokraajien ja työntekijöiden asuinrakennus. Muurahaisen kuvakokoelmaan kuuluva kuva on vuodelta 1919. Etualalla ovat Robert Tuuri (vas.), Franz Nouveau, Rose Nouveau, Yrjö Kaarne ja Alice Nouveau. Rakennuksen edessä on…
Arto Luoman piirros Pukkilan Osuusmeijeristä ja Kirkonkylän raitista. Piirros on tehty vanhan valokuvan perusteella ja se ajoittuu vuosikymmenten taakse.
Etualalla on Pukkilan Osuusmeijerin konttori- ja asuinrakennus ja taustalla Sipiläisen liikerakennus Pukkilan Kirkonkylässä, nykyisen Keskustien varrella. Emil Sipiläisen aikana liiketalossa toimi muun muassa kauppa, kahvila, leipomo ja…
Kirjassa on kuvattu Suurolan kylän asutusta ja asukkaita, taloja ja tiloja, työntekoa, ammatinharjoittajia ja erikoispersoonia. Kirjassa esitellään myös alueen tuotantoa, palveluita, tapoja ja perinteitä, hengellistä elämää, sodan aikaa ja…
Mehutauko Koutajärven Paavolan pellolla. Kuvassa vasemmalta talon vanha emäntä Hilja Laulainen, Ilmari Saastamoinen(?) Martti Laulainen ja Maire Laulainen. Lasten nimet eivät tiedossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.7.1965.
Teos on taiteilijakirja. Teos on tehty vanhasta virsikirjasta, josta kannet on irrotettu ja lehdet tuuhennettu sekä cd-levystä. Cd-levy on sijoitettu kirjan lehtiin tehtyyn viiltoon. Uniikkikappale.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
