Aineistot (yhteensä 131)

  • Avainsanat: 1890-luku

Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…

Piirteitä Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran toiminnasta vuosina 1887-1906 ja maataloudellisista oloista sen piirissä.Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisu. Kuopion maanviljelys-näyttelyyn 1906.

1932
Tukkikauppaa ja puun hintoja Kajaanin kihlakunnassa 1860-1890-luvuilla.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 134 ja 139 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.

Kuwia Raja-Karjalasta - Ensimmäinen wihko 21:tä wuosikertaa

Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…

1891
Toimittaja ja valtiopäivämies Juho Haanpää (1836-1920), kirjailija Pentti Haanpään isoisä, kirjoitti muiden toimiensa ohella kaunokirjallisia kertomuksia. Mitä puuttui ilmestyi 1891 Uuden Suomettaren alakertaromaanina ja samana vuonna myös erillisenä…

Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata. Hiekkamaalle kaivettu pato alkoi ensin vuotaa pikkuhiljaa. Ensimmäisen päivän aikana järven…

Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata. Hiekkamaalle kaivettu pato alkoi ensin vuotaa pikkuhiljaa. Ensimmäisen päivän aikana järven…

Joensuun kaupungin 50-vuotisjuhlat olivat 29.-30.11.1898. Joensuun lyseolla vietettiin juhlaa, jonka ohjelmassa oli mm. Tahvo Könösen nimimerkillä Teppo K. kirjoittama juhlaruno. Runon esitti K. W. Relander.

Hanhimäki. Keitele, Hamula. Kahdeksanhuoneinen aittarakennus on rakennettu vuonna 1895.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Tila on kantatila, joka on ollut Saastamoisen suvun hallussa vuodesta 1735. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle. Kuvassa tuvan kattolaipio ja uuni ovat alkuperäisessä vuoden 1928 asussaan.

Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle.

Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata ja niin kyllä saatiinkin, totta vie. Syksyllä 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa.…

Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata ja niin kyllä saatiinkin, totta vie. Syksyllä 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa.…

Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…

Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…

Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…

Jaakko (Jakob) Hokkanen 1898. 26.11.1876-19.11.1946. Kuvaaja ei tiedossa.

Viinikkalan Harju 1897. Kuvan lahjoittanut Elli Jauhiainen.

Riskaan Hermanni Jauhiainen perheineen. Vasemmalta Tyyne Kokkonen o.s. Jauhiainen, Eemil Jauhiainen Uurave Pielaveden Jylhä, isä Herman Jauhiainen, äiti Augusta o.s. Saastamoinen, tytär Augusta, myöh. Kokkonen Sundholona ja tytär Hilja Kokkonen.…

Vuonamon Riskaa 1897. Kuvaaja ei tiedossa.

Tahvo Laukkanen Huttuaho ja Heikki Saastamoinen Kuona 1895. Kuvaaja ei tiedossa.

Päivälehden joulualbumista vuodelta 1893 löytyy mm. Juha Reijosen kirjoitus. Juho Reijonen syntyi Nurmeksessa vuonna 1855. Hän oli nuorsuomalainen pappi ja ensimmäisiä suomenkielisiä kirjailijoita. Reijonen vihittiin papiksi vuonna 1881. Sen jonka…

Avainsanat: ,

Henrik Pontoppidan (1857–1943) oli tanskalainen kirjailija. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1917. Alkuperäinen tanskankielinen teos Isbjørnen : et portræt ilmestyi vuonna 1887. Suomentajan nimeä ei harmi kyllä niteestä löydy,…

Avainsanat: ,

Joensuun Vapaaehtoinen Palosammutuskunta v. 1881-1893, kertoelma kunnan vaiheista. Kokoillut A. Ryynänen.

Avainsanat: , ,

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) ja hänen siskoihinsa liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin…

Avainsanat: , ,

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia,…

Avainsanat: , ,

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia,…

Avainsanat: , ,

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1895-1896. Sisältää myös artikkelin: Frans Nordberg, Daniel Juslenius Porvoon piispana v. 1734-44 sekä piirroskuvan Daniel Jusleniuksesta. Sisäsivuilla on kuva Joensuun…

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1896-1897. Sisältää myös artikkelin: Snellman, Walter J., Pieni katsahdus antiikkiin (18 s.).

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuotena 1891-1892.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1894-1895. Sisältää artikkelin: O. W. Neovius, Lukujärjestelmistä sekä kokonaisten lukujen jaollisuudesta (20 sivua).

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1897-1898. Sisältää myös artikkelin: Konrad Hildén, Ciceron valtio-opilliset mielipiteet (64 s.).

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1890-1891. Sisältää artikkelin: Qvintilianuksen mielipiteet alkeisopetuksesta / Knut Cannelin, 1-32 sivua.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1898-1899. Sisältää myös artikkelin: Knut Cannelin, Klassillinenko vai reaalinen suunta?

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1892-1893. Sisältää myös artikkelin: Luettelo Lyseon herbariossa löytyvistä kasveista, 1-7 sivua.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1899-1900. Julkaisun lopussa on Walter J. Snellmanin kirjoitus: Latinasta suomenkieleen, 1-16 sivua.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1893-1894.

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

Pääsylippu Joensuun kaupungin 50-vuotisessa juhlassa 30.11.1898

Ilmoitus kauppaneuvos Petter Parviaisen kuolemasta.Petter Parviainen (1824–92) oli talonpoikaissyntyinen kauppaneuvos, laivanvarustaja ja sahateollisuusmies. Petterillä oli Joensuussa oma kauppahuone ja hän harjoitti tukku- ja vähittäiskauppaa…
 
Koneluettavat metatiedot: