Aineistot (yhteensä 131)

  • Avainsanat: 1890-luku

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…

Avainsanat: ,

Raittiusyhdistys Vesalla (myös muodossa Wesa) oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa oma lainakirjasto, jossa oli lainattavissa parisensataa kirjaa. Aihepiireinä olivat kristinusko ja sen historia, raittiusaiheiset kirjat sekä erilaiset…

Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin Joensuun seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun…

Avainsanat: ,

Vuonamon Riskaa 1897. Kuvaaja ei tiedossa.

Viinikkalan Harju 1897. Kuvan lahjoittanut Elli Jauhiainen.

Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle.

Vesterilä. Keitele, Hamula. Vanhimpia Hamulanniemen tiloista. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu 1890-luvulle. Kuvassa tuvan kattolaipio ja uuni ovat alkuperäisessä vuoden 1928 asussaan.

Joensuun Vapaaehtoinen Palosammutuskunta v. 1881-1893, kertoelma kunnan vaiheista. Kokoillut A. Ryynänen.

Avainsanat: , ,

Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata. Hiekkamaalle kaivettu pato alkoi ensin vuotaa pikkuhiljaa. Ensimmäisen päivän aikana järven…

Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata. Hiekkamaalle kaivettu pato alkoi ensin vuotaa pikkuhiljaa. Ensimmäisen päivän aikana järven…

Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata ja niin kyllä saatiinkin, totta vie. Syksyllä 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa.…

Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata ja niin kyllä saatiinkin, totta vie. Syksyllä 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa.…

Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun alussa…

Avainsanat: ,

Tahvo Laukkanen Huttuaho ja Heikki Saastamoinen Kuona 1895. Kuvaaja ei tiedossa.

Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…

Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…

Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…

Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…

Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…

Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia,…

Avainsanat: , ,

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) ja hänen siskoihinsa liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin…

Avainsanat: , ,

Joensuun Rauhanyhdistyksen tarkoitus oli --- "perustaa ja rakentaa rauhaa, raittiutta, siweyttä etenkin paheissa eläwien turmeltuneiden yhteiskuntalaisten auttamiseksi sekä turwattomia turwaamaan ja paheita warjelemaan hywällä waarinottamisella,…

Avainsanat: ,

Riskaan Hermanni Jauhiainen perheineen. Vasemmalta Tyyne Kokkonen o.s. Jauhiainen, Eemil Jauhiainen Uurave Pielaveden Jylhä, isä Herman Jauhiainen, äiti Augusta o.s. Saastamoinen, tytär Augusta, myöh. Kokkonen Sundholona ja tytär Hilja Kokkonen.…

Piispantarkastuksessa Kontiolahdella w. 1891 piispa G. Johanssonin pitämät puheet.

Piirteitä Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran toiminnasta vuosina 1887-1906 ja maataloudellisista oloista sen piirissä.Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisu. Kuopion maanviljelys-näyttelyyn 1906.

Joensuun kaupungin 50-vuotisjuhlat olivat 29.-30.11.1898. Joensuun lyseolla vietettiin juhlaa, jonka ohjelmassa oli mm. Tahvo Könösen nimimerkillä Teppo K. kirjoittama juhlaruno. Runon esitti K. W. Relander.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Tila on kantatila, joka on ollut Saastamoisen suvun hallussa vuodesta 1735. Kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1890.

Päivälehden joulualbumista vuodelta 1893 löytyy mm. Juha Reijosen kirjoitus. Juho Reijonen syntyi Nurmeksessa vuonna 1855. Hän oli nuorsuomalainen pappi ja ensimmäisiä suomenkielisiä kirjailijoita. Reijonen vihittiin papiksi vuonna 1881. Sen jonka…

Avainsanat: ,

1891
Toimittaja ja valtiopäivämies Juho Haanpää (1836-1920), kirjailija Pentti Haanpään isoisä, kirjoitti muiden toimiensa ohella kaunokirjallisia kertomuksia. Mitä puuttui ilmestyi 1891 Uuden Suomettaren alakertaromaanina ja samana vuonna myös erillisenä…

1932
Tukkikauppaa ja puun hintoja Kajaanin kihlakunnassa 1860-1890-luvuilla.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 134 ja 139 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia,…

Avainsanat: , ,

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen pienpainate löytyi Emilialle kuuluneen Koraali-virsikirjan (1896) välistä. Kirjasta löytyy Emilian nimi ja päiväys 21.3.1898. Kirjasta on digitoitu vain…

Avainsanat: ,

Kuwia Raja-Karjalasta - Ensimmäinen wihko 21:tä wuosikertaa

Yleinen kutsunta asevelvollisuuden täyttämiseen ja arvanheittoon astumista varten vakinaiseen palvelukseen tahi reserviin 1898.Pienpainatteessa on kylittäin listattu ne, joita kutsunnat koskevat.

Avainsanat: ,

 
Koneluettavat metatiedot: