Aineistot (yhteensä 74)

  • Avainsanat: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Ernst Bonsdorff. Kuvaajaa ei tiedetä.

Puijon alue on ollut Kuopion matkailun vetonaulana 1850-luvulta lähtien, Minna Canthille Puijo oli lukuisien kesäisten retkien ja kävelyjen kohde. Puijon ensimmäinen torni oli puuta ja korkeudeltaan 16 metriä. Tornin rakennutti raatimies C. R.…

Kuvassa Hanna Levander (vas.), Alma Tervo, Maiju Canth ja Minna Canth. Kuvaajaa ei tiedetä. Kuva on otettu vuosien 1890 ja 1896 välisenä aikana.

Kuva on otettu Minna Canthin kotona Kanttilassa. Kuvaajaa ei tiedetä. Kuva on otettu vuosien 1890 ja 1891 välisenä aikana.

1896
Kuva on otettu Minna Canthin kodin, Kanttilan pihassa. Kuvaajaa ei tiedetä. Kuvassa Ukko Andersin (vas.), Pekka Canth, Maiju Canth, Elli Canth, Lyyli Canth, Jussi Canth, Kaarlo Palmroth ja Mari Rothman.

Minna Canth nuorena. Kuva on otettu vuosien 1862 ja 1865 välisenä aikana. Kuvaajaa ei tiedetä.

Minna Canthin sisar ja isä. Kuva on otettu todennäköisesti vuosien 1860 ja 1862 välisenä aikana. Kuvaajaa ei tiedetä.

Minna Canth noin 17-vuotiaana. Kuva on otettu 1860-luvulla. Kuvaajaa ei tiedetä.

Kehystetty valokuva. Minna Canth kuvattuna kotonaan Kanttilassa, Kuninkaankatu 15:ssa. Kuva on otettu luultavasti 1890-1891.

1863 - 1865
Jyväskylän seminaarin luokkakuva. Kuvaajaa ei tiedetä.Kuvassa ylh. vas. Ingeborg Molander, Johanna (Hanna) Pfaler, Liisa Väänänen (huivi), Sefa Stockius, Anna Tommila, Blonda Björnholm ja Minna Johnson (keskirivissä oik.). Nimien lähde: Raitio, K.…

Minna Canthin koti Kanttila sijaitsi Snellmanin puiston laidalla. Kuvassa puisto 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, puiston luoteiskulmalta kuvattuna. Snellmanin patsas pystytettiin 1886 ja samalla puistokin sai uuden nimen kansallisen merkkimiehen…

Kuopioon saatiin yliopistoon johtava suomenkielinen yhteiskoulu vuonna 1892 toisena Suomessa. Näin myös Savon tytöillä oli mahdollisuus saada korkeampaa jatko-opetusta kotimaakunnassaan suomenkielellä. Koulun perustamisessa oli Minna Canthilla oma…

1994
Kuopion korttelimuseossa laadittu luettelo Minna Canthin huoneessa säilytettävistä kirjoista. Kirjat ovat kuuluneet Canthille ja pääosa niistä on lahjoitettu museon kokoelmiin vuonna 1948. Niteitä on yhteensä sata, minkä lisäksi kokoelmaan kuuluu…

1864
Todistus on kopio alkuperäisestä. Todistuksen jälkeen rouva Aili Andersinin saatekirje vuodelta 1974, jolloin hän luovutti aineiston Kuopion Isänmaalliselle seuralle. Todistus on lukuvuodelta 1863-64 ja se on Uno Cygnaeuksen allekirjoittama. Paperi…

1936
Kirjoituskoneella puhtaaksikirjoitettu radiohaastattelu vuodelta 1936. Muistelijoina ovat Minnan tyttäret Lyyli Andersin ja Maiju Vuorisalo, opettaja Liina Inkinen, rouva Hanna Guseff, rouva Aija Kotilainen ja opettaja Laimi Korhonen. Haastattelijana…

1877
J.F. Canthin ja Minna Canthin kodin talouskirja. Kirjaan on merkitty perheen menoja, tuloja ja muuta arkielämää valaisevaa. Merkinnät alkavat vuodesta 1877 ja jatkuvat vuoteen 1879. Viimeisellä sivulla on kirjattu vuoden 1877 menoja.

1865
Kauppias Moldakoffille osoitettu kutsu Johan Ferdinand Canthin ja Ulrika Wilhelminan häihin. Häät pidettiin Kuopiossa 17. syyskuuta 1865. Kutsujina ovat Minna Canthin vanhemmat Ulrika ja Gustaf Wilhelm Johnson.

1888
Kirjeessä ei ole lähettäjän nimeä. Kirjeen lopussa on runo tai laulun sanat "Sotilaspojan laulu". Tämän jälkeen on lyijykynällä kirjoitettu teksti:"Äitini sanojen mukaan on tämä kirje joltakin Pelkoselta, joka kävi Canttilassa ja jota äitini…

1888
Kirjeen lähettäjä on tuntematon ja allekirjoitus epäselvä. Kirjoittaja lupaa kirjeessä etsiä Minna Canthille fysiologista ja psykologista kirjallisuutta, vaikkei ole siihen perehtynyt.

Valokuva otettu vuosien 1890 ja 1894 välisenä aikana. Lienee viimeisiä Canthista otettuja kuvia.

1902
Kanttila, Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun kulmassa vielä nykyisinkin sijaitseva talo, oli Minna Canthin koti kahteen otteeseen: ensin lapsuus- ja nuoruusvuosien koti, sitten seitsemän lapsen yksinhuoltajaäidin, kauppiaan, kirjailijan ja…

1907
Minna Canthin kaupan työntekijöitä ryhmäkuvassa. Kuva on otettu 15.10.1907.

1902
Minna Canthin kotitalo, Kanttila, Kuninkaankatu 15, Kuopio. Kuvattu pihan puolelta.

1902
Minna Canthin talo, Kanttila, Kuninkaankatu 15. Kuvattu Kirkkopuiston kulmalta.

1902
Minna Canthin tyttären Maiju Canthin kihlajaiskuva. Kuvassa vas. Lyyli Andersin (o.s. Canth), Fjalar Andersin, Wenny Canth, Jussi Canth, Elli Canth, Maiju Canth, Veikko Vuorisalo, Anni Levander (o.s. Canth), Väinö Levander, lapset Toini (oik.),…

1894
Myhkyrin saari Kallavedellä lähellä kaupunkia oli Minna Canthin kesäisiä lempipaikkoja. Sinne hän vei usein vieraitaan huviretkelle. Kuvassa näkymä Lehtoniemestä kaupunkiin päin, etualalla Myhkyri. Kuva otettu Lehtoniemestä, Kuopion kaupunkiin päin.…

1894
Kuva on otettu Victor Barsokevitschin ateljeessa Minna Canthin täytettyä 50 vuotta

Kuva on otettu Victor Barsokevitschin ateljeessa Minna Canthin täytettyä 50 vuotta.

Kuva Väinölänniemeltä, Peräniemen uimarannalta. Kuva on otettu vuosien 1893 ja 1910 välisenä aikana.

Kuva on otettu Kuopion tuomiokirkon tornista kaakkoon Kallavedelle päin. Etualalla olevassa kaksikerroksisessa puutalossa aloitti toimintansa Kuopion yhteiskoulu 1892. Kuva otettu kaakkoon Kallavedelle päin. Kuva otettu vuosien 1887 ja 1890 välisenä…

Väinölänniemi oli kaupungin huvielämän keskus. Siellä toimi muun muassa kylpylä, ravintola ja teatteri. Väinölänniemen puistokäytäville suuntasi Minna Canth usein kävelyretkensä. Kertomuksessaan Hanna kirjailija kuljettaa henkilönsä Väinöläniemen…

1901
”Väinöläniemen huvilaosakeyhtiö” rakennutti niemen kupeeseen oman näytelmähuoneensa. Minna Canth oli aktiivisesti mukana puuhaamassa kaupungissa vieraileville teatteriesityksille omia tiloja. Ensiesitys nähtiin 14. elokuuta 1882. Esimerkiksi…

1885
Kirjeessä Väinö Levander kertoo tunnelmia Työmiehen vaimo -näytelmän (Homsantuun) esityksen jälkeen.Kirjeen kirjoittaja Väinö Levander oli naimisissa Minna Canthin Anni-tyttären kanssa.

1885
Lyhyiden saatesanojen jälkeen on resepti mahatautia vastaan "Medel mot vattsot"

1894
Artikkelin käsikirjoitus, loppuosa tekstistä puuttuu (24 s.). Kirjoitus on julkaistu alunperin Taiteilijaseuran joululehdessä 1894.

1884
Esitelmän käsikirjoituskatkelma. Ruutupaperille, lyijykynällä kirjoitettu luonnos. Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1896
Kirjeessä ei ole päiväystä, vaan se päivätty "Tampereella torstai iltana". Kirjeen alkuun on myöhemmin lisätty teksti "Luultavasti kesällä 1896. Käynti Tampereella". Kyseessä on kirjeen kolme ensimmäistä sivua. Kirjeen loppu (2 sivua) on osa Kuopion…

Todennäköisesti Minna Canthin laatima kirjekonsepti, joka alkaa "Till Direktionen för civilstatens Enke- och pupillkassa". Musteella kirjoitetun tekstin ympärille on kirjoitettu lyijykynällä luonnosmaista tekstiä. Kirjeessä käsitellään muun muassa…
 
Koneluettavat metatiedot: