Kirjeessä ei ole lähettäjän nimeä. Kirjeen lopussa on runo tai laulun sanat "Sotilaspojan laulu". Tämän jälkeen on lyijykynällä kirjoitettu teksti:"Äitini sanojen mukaan on tämä kirje joltakin Pelkoselta, joka kävi Canttilassa ja jota äitini…
Kirjeen lähettäjä on tuntematon ja allekirjoitus epäselvä. Kirjoittaja lupaa kirjeessä etsiä Minna Canthille fysiologista ja psykologista kirjallisuutta, vaikkei ole siihen perehtynyt.
Kirjeestä on tallella vain alku. Vastaanottajaa ei tiedetä eikä sen kirjoittaja ole Minna Canth.Kirje on päivätty Jyväskylässä ja kirjoittaja mainitsee ehkä muuttavansa sieltä pois, ryhtyvänsä "Auran toimittajaksi". Kirjeessä kommentoidaan Minna…
Kuvia Onni Nurmesta sekä Nurmen saamia kirjeitä. Ensimmäinen paperi on vuodelta 1912, jolloin Nurmi palasi Helsingistä takaisin kotikyläänsä Pukkilan Savijoelle ja perusti sinne sekatavarakaupan. (Käsinkirjoitettu teksti on valokuvan…
Päiväämättömiä kirjekonsepteja. Yksi, keskeneräinen, konsepti on suomenkielinen ja se vastaa sisällöltään Vaseniuksen Minna Canthille lähetettämää kirjettä 22.5.1892. Tässä konseptissa Vasenius aloittaa siitä, mihin lähetetty kirje loppuu. Muut 17…
Kirjeessä Väinö Levander kertoo tunnelmia Työmiehen vaimo -näytelmän (Homsantuun) esityksen jälkeen.Kirjeen kirjoittaja Väinö Levander oli naimisissa Minna Canthin Anni-tyttären kanssa.
Leino on tarjonnut hallussaan olevaa 80 runon kokoelmaa julkaistavaksi Otavalle ja Söderströmille 25.9.1893, mutta saa torjuvan vastauksen molemmilta kustantajilta.
G. L. Söderström kirjoittaa Eino Leinolle Runeberg-suomennoksista. Kirjeessä mainittu Kaarle Krohn oli kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori. Tohtori Forsman…
Kirje on kirjoitettu paperille, jonka yläreunaan on painettu teksti "Dagmartheatrets Administration". Kirjeen allekirjoituksen alle on myöhemmin lisätty lyijykynällä merkintä "Professor Riis-Knudsen".
Otavan Alvar Renqvistin kirje 15-vuotiaalle Eino Leinolle 1893.
Leino on tarjonnut hallussaan olevaa 80 runon kokoelmaa julkaistavaksi Otavalle ja Söderströmille 25.9.1893, mutta saa torjuvan vastauksen molemmilta kustantajilta.
Kirjeen loppu puuttuu. Kirjeessä ei ole päiväystä eikä lähettäjän nimeä. Ne on päätelty kirjeen sisällöstä. Ansas viittaa kirjeessä ilmeisesti Vaasan Lehdessä 25.9.1889 julkaistuun artikkeliinsa. (Ks. Suomen kirjailijat 1809-1916, Tampere 1993. s.…
Eino Leino toimi lukioaikanaan Toveruus-seuran puheenjohtajana ja piti esitelmiä luokkatovereilleen. Hän joutui kuitenkin eroamaan puheenjohtajuudesta sopimattoman kirjoituksensa vuoksi. Opiskelukaveri Ossian Nyman kirjoitti kirjeen "Lömpalle", joka…
Kirje julkaistiin Keski-Suomi-lehdessä 1892. Ks. myös Kannila (toim.) (1973) Minna Canthin kirjeet nro 375. Kirjettä ei julkaistu kokonaisuudessaan.Kirjoituksen alkusanoista: Teuvo Pakkalan uuden kirjan johdosta kirjoittaa rouva Minna Canth…
Kirje on osoitettu "Kunnioitettavalle Herra Maisterille". Siinä käsitellään Suomalaisen tyttökoulun opettajan avointa virkaa.Vastaanottaja ollut mahdollisesti Allan Lindgrén. Tätä kirjettä ei ole Helle Kannilan toimittamassa teoksessa Minna Canthin…
Kirjeessä ei ole päiväystä, vaan se päivätty "Tampereella torstai iltana". Kirjeen alkuun on myöhemmin lisätty teksti "Luultavasti kesällä 1896. Käynti Tampereella". Kyseessä on kirjeen kolme ensimmäistä sivua. Kirjeen loppu (2 sivua) on osa Kuopion…
Todennäköisesti Minna Canthin laatima kirjekonsepti, joka alkaa "Till Direktionen för civilstatens Enke- och pupillkassa". Musteella kirjoitetun tekstin ympärille on kirjoitettu lyijykynällä luonnosmaista tekstiä. Kirjeessä käsitellään muun muassa…
Minna Canthin kirjoittama kirje veljelleen Gusti Johnsonille 5.9.1877.(Digitietueen lopussa näkyy alkua toisesta kirjeestä: Minna Canthin sisaren Augusta Johnsonin kirje äidilleen Ulrika Johnsonille 9.10.1877.)
Kirjeessä ei ole päiväystä, mutta se on kirjoitettu luultavasti vuonna 1864. Kirjeessä Minna Johnson ilmoittaa professorilleen eroavansa Jyväskylän seminaarista ja lopettavansa näin opiskelunsa.