Pukarassa sijaitseva Saunaluoman kansakoulu rakentamisvaiheessa (2_14 Honkajoki, Pukarankylä). Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1935, jolloin koulu myös aloitti toimintansa. Koulukäytössä vuoteen 1969. Rakennusurakoitsijana Julius Wartti Karvian…
Hämeenlinnan lyseon toverikunta järjesti pitkäksi perinteeksi muodostuneita huvitilaisuuksia jo 1800-luvun puolella. Vuonna 1891 Seurahuoneen salissa nähtiin mm. kaksi huvinäytelmää. Ohjelmassa oli myös tanssia ja laulua.
Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander…
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus oli aloittanut toimintansa 1.9.1901 ja vietti lukuvuonna 1921–1922 20-vuotisjuhliaan. Leonard Idestamin esitelmä Hämeenlinnan kouluolojen kehityksestä julkaistiin koulun…
Sauvolan koulu kärsi 1900-luvun toisella vuosikymmenellä ahtaudesta. Sen sijaan että koulua olisi ruvettu laajentamaan, päätettiin vuonna 1914 perustaa uusi koulupiiri Kutilaan. Kankaisten kartanon omistaja Sigurd Palmroth lahjoitti kunnalle Kutilan…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Iso-Evon kruunun liikamaa määrättiin vuonna 1856 kruununpuistoksi. Evon metsäopisto perustettiin 1858 ja se toimi vuoteen 1908, jolloin korkein metsäopetus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Vuodesta 1876 Evolla toimi myös metsäkoulu, joka jatkoi…
Kaurialan kaupunginosan vanhin osa on ns. Alasen alue, yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue vanhan hautausmaan ja Seminaarin koulun välissä. Alue on saanut nimensä rakennusmestari Vilho Fredrik Alaselta, jonka omistama rakennusliike urakoi suuren…
Eino Leinon muistelmateoksessa Elämäni kuvakirja on luku, jossa Leino muistelee abiturienttivuotensa tapahtumia Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1895. Lyseon rehtorina oli tuolloin K. O. Lindeqvist, lempinimeltään Pehtori. Liiallinen punssin nauttiminen…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Koulujärjestyksen kurinpitoperiaatteita ennen vuoden 1872 koulujärjestystä
Vuoden 1872 koulujärjestys Suomen Suuriruhtinaanmaalle
Vaasan Lyseon "musta kirja"
Tilastoa
Rikos ja rangaistus
Pahempi rikos ja ankarampi…
Yleissivistävää koulutusta Vaasassa
Oppikoululaitos
Vaasan Suomalainen Lyseo - suomenkielellä suomalaispojille
Vaasan Suomalainen Tyttökoulu - tytöillekin teoriaa
Vaasan Yhteiskoulu
Onkilahden yhteiskoulu - opiskelumahdollisuus suurille…
Minna Canth kirjoitti vastineen saamiinsa moitteisiin, joissa ei hyväksytty Canthin päätöstä laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Kirjoitus julkaistiin 17.10.1891 Uusi Savo -lehdessä. Kirjekonsepti käsittelee samaa asiaa, ja sen…
Kirje on osoitettu "Kunnioitettavalle Herra Maisterille". Siinä käsitellään Suomalaisen tyttökoulun opettajan avointa virkaa.Vastaanottaja ollut mahdollisesti Allan Lindgrén. Tätä kirjettä ei ole Helle Kannilan toimittamassa teoksessa Minna Canthin…
Keski-Suomi-lehdessä 14.11.1874 Minna Canthin nimimerkillä Wilja laatima lehtikirjoitus, jonka aiheena oli kielikysymys. Kannilan mukaan "lehden edellisessä numerossa oli nimetön kirjoitus kokouksessa esitetystä vaatimuksesta, että suomenkielisten…
Lehtikirjoitus Nya Pressen -lehdessä 1891, jossa onruotsinnettu Minna Canthin Uudessa Savossa 17.10.1891 ilmestynyt, yhteiskouluasiaa käsitteleva kirjoitus, sekä käsitelty siitä noussutta polemiikkia. Sekä itse kirjoitus että sen kirjekonsepti on…
Uusi Savo -lehdessä 1891 ilmestynyt Minna Canthin kirjoitus.
Minna Canth kirjoitti vastineen saamiinsa moitteisiin koskien hänen päätöstään laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Kirjoituksen ruotsinnos ilmestyi samana vuonna Nya Pressen…
Sortavalan naiskotiteollisuuskoulu aloitti toimintansa vuonna 1892 Sortavalan Rouvasväenyhdistyksen kutoma- ja käsityökouluna. Vuonna 1912 nimi lyhennettiin Sortavalan Kutoma- ja Käsityökouluksi, ja 1935 siitä tuli Sortavalan…
Vuonna 1857 Hämeenlinnassa aloitti toimintansa uusi koulu, Hämeenlinnan siviililukio eli kymnaasi, rehtorinaan tunnettu suomalaisuusmies Gustaf Erik Eurén. Hämeenlinnan kaupunginarkistossa on säilynyt koulun oppilaan Berndt Axel Nybergin (s. 1840)…
Sulkavanjärven kansakoulun 75-vuotisjuhlan yleisöä 23.8.1970. Juhla merkitsi samalla koulun lakkaamista kyläkunnalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.8.1970.
Vuonamon koulu 1937. Koulun vihkiäiset. Edessä vasemmalla Arttu Leinonen, Nestor Huttunen, R. Leinonen, Eino Saastamoinen, Veikko Jauhiainen, Heikki Jauhiainen ja Väinö Jauhiainen. Keskellä seisoo Saara Jauhiainen, Evi Jauhiainen, Elina Kolehmainen,…
Keiteleen Sulkavanjärven kansakoulun 75-vuotisjuhlan yleisöä 23.8.1970. Juhla merkitsi samalla koulun lakkaamista kyläkunnalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.8.1970.
Hamulan koulun 90-vuotisjuhlakuva 1986. Perustettu 1896. Koulu on ollut kylän musiikkitoimintakeskus perustamisvuodesta lähtien. Ensimmäisen lukuvuoden opettaja oli Albin Walkonen Lahdesta.
Hamulan koululla opettaja Jaakko Korhosen aikana. Vasemmalla rva Korhonen, Arttu Pellikka sylissä Irja-tytär, Veera Vesterinen, Maire myöh. Brömsi, takana Emil Vesterinen, Jaakko Korhonen sylissä tytär, takana vasemmalla Otto Karhunen,…
Keiteleen keskikoulun rakennuspiirustukset tarkastelun kohteena. Mukana kunnallisen keskikoulun johtaja Salme Jalovaara, kouluhammaslääkäri Ensio Jalovaara, kunnan rakennusmestari Arvo Konttinen ja kunnansihteeri Erkki Soini sekä suunnittelutoimisto…
Keiteleen keskikoulun rakennusurakkaa allekirjoitetaan. Pöydän päässä kunnanhallituksen puheenjohtaja Aarne Saastamoinen ja hänestä vasemmalla urakoitsijan edustaja johtaja Eino Leskinen sekä oikealla suunnittelijan edustaja Toivo Bruun. Hänen…
Keiteleen kunnallisen keskikoulun ja kansalaiskoulun rakentaminen on edistynyt niin että 18.4 pidetään harjannostajaistilaisuudet. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.4.1969.
Oppilaiden vanhempia neuvottelukokouksessa, jossa pohdittiin yhdeksännen luokan saamismahdollisuutta kansakouluun. Pielaveden ja Keiteleen sanomissa 10.10.1969.