Aineistot (yhteensä 386)

  • Avainsanat: rakennukset

Rauhanmäkeä. Vuosiluku ei tiedossa.

Edessä Tenhun talo ja takana Kampaamo Nousiainen. Vuosiluku ei tiedossa.

Tenhun talo. Vuosiluku ei tiedossa.

Ylä-Mutkala ja Karhuset. Vuosiluku ei tiedossa.

Tenhun talo. Vuosiluku ei tiedossa.

Vasemmalla parturi-kampaamo Nousiainen. Vuosiluku ei tiedossa.

Entinen puhelinkeskus. Vuosiluku ei tiedossa.

”Pirtola”, Kirja-Käsityö. Vuosiluku ei tiedossa.

Vaatehalli Nivamo. Vuosiluku ei tiedossa.

Vanha neuvola ja kirjasto. Vuosiluku ei tiedossa.

”Mikkosen talo”. Vuosiluku ei tiedossa.

Esson risteys. Vuosiluku ei tiedossa.

Vanhainkoti Savola. Vuosiluku ei tiedossa.

Vanhainkoti Savola. Vuosiluku ei tiedossa.

Wanha Meijeri. Vuosiluku ei tiedossa.

Keiteleen kirkonkylän keskustan rantanäkymä vuodelta 1904. Lossiväylän tien vasemmalla puolella nahkurinverstasrakennukset, taempana vasemmalla kunnan vilja-aitat. Tien oikealla puolella Puutikkala ja siitä oikealla kansakoulurakennus.

Savolan maatilan rakennukset. Rakennettu 1909.

Näkymä järvelle päin. Säästöpankin edustalla Yrjö Vuorelan ”kupla”. Kuva Foto Jänis Kuopio.

Vanhan pappilan väentupa ja navetta sekä vilja-aitta 16.8.1965.

Kumpuniemi Eemil ja Elli Kärkkäinen. Näkymä Kumpusjärveltä elokuu 1970.

Pappilan pellot 1970-luvun alussa.

Akankangas Kulvemäeltä. Vuosiluku ei tiedossa.

Tossavanlahden työväentalo. Valmistunut 1914. Yhdistys lakkautettiin 1931, ja talo joutui suojeluskunnan lottakahvilaksi. Talon lunasti SKDL:n Tossavanlahden Työväenyhdistys 1945. Talo vielä (1988) yhdistyksen omistuksessa. Valokuva: Kuopion…

Keitele 1900-luvun alussa. Keiteleen Pappila. Kuvaaja ei tiedossa.

Riskaa 1800-luvun lopussa. Kuvaaja ei tiedossa.

Oikealla kansakoulu (1883-1955). Keskellä olevassa rakennuksessa oli kauppa. Jossain välissä oli myös suojeluskunnan toimisto. Johannes Tossavaisella oli myös kauppa tässä rakennuksessa. Kuva 1900-luvun alusta. Kuvaaja ei tiedossa.

Viinikkalan Harju 1897. Kuvan lahjoittanut Elli Jauhiainen.

Vasemmalla kansakoulu ja Puutikkala sekä yksi Keiteleen ensimmäisistä autoista. Kuva J. Heikkinen, 1931-32.

Keiteleen kirkonkylän Puutikkala 1920-luvulla. Kuvaaja ei tiedossa.

Puutikkalassa oli jo SOK:n kauppa 1920-luvulla. Kuvaaja ei tiedossa.

Näkymä kirkonkylästä Nilakalle 1910-20. Kuvaaja ei tiedossa.

Vanhan Osuuskassan ja Selliinan kahvilan rakennusten purku aloitettu. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.4.1974.

1900-luku (vuosikymmen)4
Hämeenlinnan lyseon lehtori E. W. Palander (1845-1914) kuvasi viime vuosisadan alussa näkymän Keinusaaresta kohti kaupungin keskustaa ja kirkkoa. Kuvan oikeassa reunassa näkyy vuonna 1838 rakennetun kruununmakasiinin nurkkaa. Kruununmakasiineja…

1898
Suomessa alettiin perustaa vapaaehtoisia palokuntia 1800-luvulla, vanhimmat niistä syntyivät Hämeeseen. Hämeen historian mukaan Hauholle perustettiin vapaaehtoinen palokunta, Hauhon WPK, jo vuonna 1888. Tämä hajosi myöhemmin kahtia Vitsiälän WPK:ksi…

1922
Fredrika Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1885 Rouvasväen yhdistyksen tiloissa. Kun tilaan ei mahtunut kangaspuita, Fredrika siirsi koulun kotiinsa. Oppilaita oli aluksi kahdeksan. Vuonna 1890 käsityökoulua varten…

2004
Museon edustalla (4_10 Honkajoki, Kirkonkylä). Hankevetäjä Juhani Heikkilä (vas.) ja talkoolainen Jarno Virtanen Honkajoen museon edustalla. Tällöin kesäkuussa museota ei ollut vielä maalattu. Hankevetäjä talkootyöväkineen työskenteli vuoden 2004…

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

Kuvia Rantasalmen kirkosta ennen tulipaloa ja jälleenrakennuksen ajalta. Rantasalmen kirkko syttyi tuleen salamaniskusta 27.6.1984. Uutta kirkkoa alettiin rakentaa 1986. Uusi kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 1989.
Kokoelmassa olevat kuvat ovat…

1911
Hämeenlinnan laivaranta, sisävesiliikenteen satama, sijaitsi keskustan itäreunassa Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin vuonna 1911. Rakennuksen päissä oli pienet kojut,…

Joensuu Suomi Finland Sarja 1 Vuosisadan alun valokuvasarjassa on kuvattuna rautatieasema, Pielisjoki, kanava, kaupungintalo, Pielisjoen linna, Hotelli Pielishovi, tori, kirkko ja Länsisatama.

1907
Hämeenlinnan raittiusseura rakennutti vuonna 1905 talon silloisen Raastuvankadun, nykyisen Raatihuoneenkadun alkupäähän. Jugendtyylisen raittiusseurantalon suunnitteli arkkitehti Henrik Reinhold Helin. Myös rakennuksen sisätilat ja kalusteet…

1934
"Ylätori oli markkinoitten keskipiste, siellä oli nähtävää ja ostettavaa jos jonkin sorttista. Väkeä parveili tungokseen asti, ja varsinkin kesä- ja syysmarkkinat kokosivat nuortaväkeä sankoin joukoin. Oli mukava tavata tuttuja ja katsella sitä…

1931
Torin pohjoisreunassa oli 1930-luvun alussa Walter Thomén suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut pankkitalo, jossa sijaitsivat Pohjoismaiden yhdyspankki ja Suomen pankki. Kirjakauppias Rytkösen klassistisen talon suunnitteli arkkitehti Armas Lindgren…

1986
Tuuloksen työväenyhdistys Alku perustettiin vuonna 1905. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin rakennusrahasto oman talon rakentamista varten. Tontti vuokrattiin Pohjoisten kartanolta vuonna 1908, ja Lammilta Ronnin kylästä Heikkilältä ostettiin talo,…

1909
Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claes Norstedtille Kalvolan kirkonkylään asuintalon, joka valmistui vuonna 1910. Komean kaksikerroksisen kansallisromanttisen jugendtalon materiaalina käytettiin mm. paikallista…

1923
Pikkutorin puiset empirerakennukset on rakennettu kaupungin suuren palon (v. 1831) jälkeen. Venäläinen kirkko ei alun perin kuulunut torisuunnitelmaan. Se merkittiin venäläisen varuskunnan kirkon paikaksi vuoden 1872 asemakaavassa. Vuoden 1887…
 
Koneluettavat metatiedot: